Kisailuja

Tänään kisattiin sitten kahden radan verran Oulussa KASsin kisoissa.
Sää oli ihanteellinen -1 pakkasta, joten päätin kävellä hallille alkuverkkana (6km).

2B, eli hyppyrata näytti tältä:


Ihan kiva, mutta tuo keppikulma hirvitti (varsinkin se jotko siitä). Siinä se virhe sitten tulikin, kun en keskittynty siihen kunnolla hypyn jälkeen. Jaffaki oli niin kuumana että sekosi vaan mun käskytyksistä.
Muuten olin rataan ihan tyytyväinen, mutta mun ohjaus kusi taas tuon koiran komentamisen takia.
Tulos: 5, aika -6,25, sijoitus 1!
Medejä oli vaan kaks, ja molemmille tuli votonen, mutta Jaffa oli sitten kuitenkin 3 sekuntia nopeempi.





2A, eli agilityrata näytti tältä:


Ärsyttävä rata suoraan sanottuna. Tuntu että ei tee mieli yhtään tutustua.
Kaikki ohjauskuviot meni perseelleen, eikä koiraakaan juuri enää kiinnostanut koko touhu.
Eka virhe tuli jo kolmannella esteellä, kun herra päätti että mutka putkessa on liian jyrkkä, ja palasi takaisin.
Toisekseen se haisteli kaikki kontaktit. Aalla pysähty, mutta lähti sitten kontaktilta haisteleen maata. Puomilla himmaili, mutta pysähdys oli jo parempi. Keinun se meni hyvin, ja todellakin itsenäisesti :D
Mun pakkovalssi (jota on reenattu) ei onnistunu niinku piti. Kadotin kepit näkyvistä, ja tein siis valssin liian pitkälle. Mutta tälläkertaa J suoritti ne ilman ongelmia.
Itse hylky tuli 8 esteellä, kun tein liian pienen (lähdin liian aikaisin peruuttamaan) valsiin muurin jälkeen, ja meidän takaakiertofriikki päättii tehdä esteen sitte mun puolelta...

videot myöhemmin

HEIDI VIITANIEMI MITTASI NIILON VIRALLISESTI MINIKSI!!!
Eikä laittanut edes kiertoon.

Hyrrrrrrr

KYLMÄ! Ihan oikeesti ei jaksa kohta enää näitä 30 asteen pakkasia. Koirat hyppii seinille ku ne ei pääse kunnolla ulkoilemaan, joten energian purkaukset kohdistetaan sitten minuun.
Jaffa on päässyt tassujen palelemisista kun ostin Berralta sille tossut.

Ennen tallinnaa ei juurikaan treenailtu mun koeviikon (j apakkasten) vuoksi. Eilen päästiin niilon kanssa kuitenkin agiliitelemään. Pakkasta oli rapiat 18 astetta, mutta pidin koiran kokoajan lämpimänä. Rimat olivat myös melko matalalla, ja onneksi rat aoli pelkkää suoraa.
Kyllä vain, 11 esteen rata. Aluksi otettiin vain puolet, mutta toisella kerralla mentiin jo kokonaan.



Niilo oli aivan sekaisin uudesta kumipallosta (niinkuin aina), joten intoa riitti.
Uutena esteenä oli pituus, joka aluksi tuntui epävarmalta, mutta parin esteen kiertämisen jälkeen löydettiin estevarmuus, ja pituuttakin hyppyyn löytyi.
N oli oikein irtoamis tuulella, ja minulla oli vaikeuksia pysyä perässä. Erityisen tyytyväinen olen 3-4 putkiin, koska jäin niin kauas että pystyin kauko-ohjata sen oikeaan päähän putkea.
8-9 oli vaikea, koska takaaleikkasin putken, joten tuli pikkusen hoppu hypylle. Harjoiteltiin sille irtoamista, ja eihän mun tarvinut edes saattaa sitä sinne kun tehtiin koko rata :D Oli se niin räjähtäällä tuulella.
Kontaktit oli ihan super! Nämäkin alkaa jo olla valmiita. Ainoa mitä voisi parantaa, on nopea laskeutuminen. Nyt ehdin juosta jo pitkästi ohi ennen kuin pääsee astentoonsa. Aan jälkeen vapautin ja palkkasin pallolla.

Viikonloppuna sitten selviää mitä kokoluokkaa tuo koira on. Oon nyt nyppiny sitä että ois mahollisimman nakuna mittauksessa ;)

Niin ja tuli extempore ilmotettua Jaffa lauantaina kahelle radalle (meidänhän piti startata seuraavan kerran kesällä) ...ups.

Tallinnassa

Kauan odotettu Viron reissu tehtiin sitten viime viikonloppuna, ja Jaffa debytoi ulkomaan näyttelyt.

Perjantaina 11.2. Lähdettiin aamupäivästä junaan. Hyppäsimme Seinäjoella pois, jossa odoteltiin pari tuntia Iidaa ja Tilli borderia. Matka jatkui sitten täydessä lemmikkivaunussa Helsinkiin (elämäni pisimmät 3 tuontia!).
Hesassa juoksimme bussiin, joka vei meidät satamalle. Seuraavat 2h olikin sitten laivassa istumista, tosin koirat olivat hakeissä kannen alla.
Tallinnassa olimme keskiyön paikkeilla, ja matkustus alkoi pikkuhiljaa tuntumaan aivotoiminnassa. Emme löytäneet hotellia, joten otimme taxin. Ihan vieressähän se olisi tietysti ollut...
Hotelliin huoneeseen päästyämme, ja juuri kun peiton oli ehtinyt vetää korville, katto alkoi vuotaa sängyille. Yö siis meni tiputusta kuunnellessa.

Lauantaina 12.2. aikainen herätys ja taxilla kohti Terriereiden erikoisnäyttelyä. Tilat olivat mitä ihanteellisemmat. Lämmin ja tilava sisähalli + hyvät järjestelyt.

4 parsonia ilmoitettu, joista 3 uroksia. Jaffa ainoa joka voisi vastaanottaa ison sertin.
Tuomarina toimi Nitka Katarzyna.

Arvostelu:
"Dog with good proportions, good head, good eyes, low tailset, good enauht bone, good coat, moves well."
Vapaa suomennos:
"Koira jolla hyvät mittasuhteet, hyvä pää ja silmät, alhainen hännänkiinnitys, riittävä luusto, hyvä karva, liikkuu hyvin."

Nojoo, tuosta hännänkiinnityksestä ei ole ikinä mitään mainittu, mutta uskon silti että tukki oli se joka ratkaisi PU-kehässä. Jaffa esiintyi erinomaisesti.

Tulos: VAL-ERI VAK1 PU3 SERT

Ehdin jo riemuita valioitumista, mutta kasvattaja palautti maanpinnalle. Parsonit tarvii käyttötuloksen tullakseen Eestin valioksi. Noh, nyt on parempi syy alkaa reenata niitä luolakokeita varten. Onneksi Jaffalla on tuota riistaviettiä.



Tilli oli hienosti ROP, joten pitihän sitä BIS-kehää jäädä katsomaan, kun erkkarikin oli kerta kyseessä.

Sitten tunnelmia illalla hotellihuoneesta, kun Jaffa oli aivan In love <3>





Sunnuntaina 13.2. oli vuorossa Kansaivälinen näyttely. Samat parsonit tänäänkin kehässä.
Tälälkertaa tuomari oli aavistuksen tiukempi, ja muutenkin tarkempi arvostellessaan. Liikkeitä katsottiin paljon, ja koiran esiintyminen oli kaikkein tärkeintä. Jaffan hännänkiinnityskin muuttui yössä :D
Tuomarina toimi Rainer Jacobs Saksasta, ja arvostelu on edelleen arvoitus. Google-kääntäjällä ymmärsin joitain...

Arvostelu:
vorzügliche Rassetyp sehr guter Kopf, dunkle Augen .
Korrekte Ohren, Muchligts getaude, korrekter Rutensitz . Winhelugen in ordnung. Bewegt sich frei.
Vapaa suomennos:
"Erinomaista rotutyyppiä, erittäin hyvä pää, tummat silmät. Oikeat korvat, ? ?, oikea hännänkiinnitys. Kulmaukset oikeat. Liikkuu vapaasti."

Tulos: VAL-ERI VAK1 PU2 CACIB

Hävittiin Liettualaiselle, mutta ihan sama, se cacib tuli sittenkin!
Jäätiin taas ryhmäkehään Tillin menestyksen vuoksi, ja koska siihen oli vielä aikaa, jätimme koirat häkkeihin ja suunnistimme viereiseen ostoskeskukseen.





Maanantaina 14.2. olikin aika lähteä kotia kohti. Sekä laiva että junamatkat sujuivat hyvin, ja kymmenen aikaan illalla olimme Jaffan kanssa Oulussa.
Kiitos tapahtumarikkaasta reissusta Iidalle ja Tillille!

Pakkaspäivien treeniraporttia

Voiko olla mahdollista että olen postaillut meidän treeneistä viimeksi reilu kuukausi sitten?!
Jaah, mitähän me ollaan tehty? Ainakin kevään treenikausi starttasi käyntiin heti vuoden vaihteesa. Maanantaisin minulla on koulutettavana jatkoryhmä. Tiistaisin Niilo treenaa Heidi Annalan jatkoryhmässä, ja Jaffan kanssa ollaan hiemna tasoa alemmassa ryhmässä, eli kilpa1-torstaisin. Kouluttajana Marianne Syväniemi, onneksi! Huomasin että valssit ja muut ohjausliikkeet on hieman päässyt ruostumaan (tai no olen ollut aina huono niissä), joten lyhyet ratapätkät eivät ole suinkaan pahitteeksi, vaikka toivonkin että kisanomaista rataa oltaisi päästy enemmän treenaamaan.

Jaffa on ollut treeneissä kuin tykki. Se reagoi hyvin kaikkeen, ja on täysillä mukana. Jopa kepit ovat olleet parempaan päin. Se on nimittäin ennen jättänyt keppejä suorittamatta kuumumisen takia, eikä irtoaminen oikeaan väliin ole oikein sujunut. Joko vika on ollut minussa, tai sitten se on oppinut oikeasti keskittymään.
Täytyy kuitenkin muistaa että toukokuun kisat lähestyvät, ja haluan oikeasti niitä nollia kesällä!
Siispä kontaktien hinkaamiseen keskitytään enemmän itsenäisellä treenillä. Keinu ei ole enää epävarma este, mutta aina on parantamisen varaa. Rataa pitäsi nyt siis päästä tekemään, mutta minne?

Niilo jatkaa myös pinkomista. Motivaatiota täysillä tekemiseen on saatu pallolla, ja hyvin se kyllä tekeekin. Irtoamista vielä hinkataan, mutta esteille hakeminen alkaa olla hanskassa.

Puomilla tehtiin yks päivä ihmeitä. Ilman remmiä - lelu hypyn takana - nostin koiran alastulon huipulle - vapautin - juoksi täysiä alas - pysähtyi ilman käskyä - vapautin heti lelulle!!

Myös A-este edistyy kivasti. Ei jää enää odottamaan huipulle, vaan linja on kokoajan alas. Pysähtyy kuin seinään, mutta meinaa varastaa kupille. Onneksi tehdään tätä remmissä vielä.

Keinulla tehtiin myös ihmeitä. Ensimmäistä kertaa oltiin oikean kokoisella keinulla. Ensin harjoiteltiin pelkkää ylösmenoa, eli keinu ei laskeutunut tukien ansiosta. Sitten otin tuet pois, ja lisäsin namikupin maahan metrin päähän keinusta. Koira remmiin, ja normaali ylösmeno harjoitus. Ei mitään ongemaa. Se juoksi aivan päähän, ja odotti rauhallisena laskeutumista. Lopussa otti vielä on/off asennon, ja vapautin sen kupille. HUIPPU HURTTA!

Tänään sain postissa Berran treeniliivin, joksa tilasin parson puodista. Rinnassa lukee "Parsonrussellinterrierit RY" ja alapuolella parsonin pää. Ihan järkky iso on mulle! XS-kokoa ei enää ollut, joten jouduin tyytymään S-kokoon. joko palautan sen takaisin, tai sitten alan kaventelemaan, mutta turkimpa se siitä kovin paljoa pienenee.

Niin ja Jaffa on nyt ilmoitettu Viroon näyttelyihin! Helmikuussa lähdetään terriereiden erikoisnäyttelyyn, sekä KV näyttelyyn Tallinnaan =)

Kajaanin tamminäyttely

Tuomari Harry Tast
Parsoneita ilmoitettu 23, joista valiouroksia 4

Uudet säännöt ensimmäistä kertaa voimassa, ja olin 100% varma siitä, ettei Jaffa SA:ta tulisi turkkinsa takia saamaan. Varsinkaan niin tiukalta tuomarilta, joka jakoi uroksissa 2xEVA ja HYL.

Arvostelu: Kookas uros, erinomaista tyyppiä. Tasapainoinen ylälinja, oikean muotoinen rintakehä. Luusto saisi olla vahvempi. Erinomainen pään muoto ja ilme. Karkea, nyt niukka karva. Liikkuu tehokkaasti.
Tulos: VAL-ERI VAK3 SA PU4

Eli täysin yli odotusten! Kiva synttärilahja kyllä ;)



Illalla sitten agiliidettiin yhden satrtin verran. Pikkuisen kyllä siinä vaiheessa jo jaloissa ja päässä tuntu se jännittäminen, mutta energiajuomalla ja tsemppaajilla sitä jaksettiin.
Tuomarina toimi Minna Jokisaari.



Rata oli aika iisi, ja koira oikeesti toimi! Väsymys toki näkyi Jaffassa (ja minussa) jonkin verran, mutta kuuntelipa ainakin :D
Kontaktit oli hätäset. Koira olis tehny ne oikein, mutta minä vapautin sen heti kun näin että osui kontaktipintaan.
Virheitä sitten: tuloslapussa lukee että 5, K, K, HYL. Itsehän muistan vain tuon kiellon ja hylyn :D Nooh, voisin luulla että vitonen tuli keinulta (en tiedä mistä mutta Minna oli muillekkin ankara siinä esteellä). Kielto varmaan siitä kun koskin koiraan (tai no oikeastaan koira törmäsi minuun), mutta se johtui siitä kun Jaffa oli pinkomassa puomille, ja minä en ottanut sitä heti kenulta haltuun. Toinen kielto heti keinun jälkeen putkelta.

Virheiden jälkeen ei radan suoritus enää kiinnostanut, henkeä ahdisti ja jalkoja en enää tuntenut, joten ohajus oli sen mukaista. viimeisellä esteellä sitten tapahtui jotain käsittämätöntä: HYL! Takaakierron vuoksi. Nyt kun katson sen videolta, niin tuntuu käsittämättömältä miten tyhmä olinkaan! Renkaan jälkeen ohjasin väärällä kädellä, ja lähdin vielä takaaleikkaamaan sen vikan esteen...











Kiitos vielä kaikille rankasta, mutta antoisasta viikonlopusta! Erityisesti Hannelle yöpaikasta sekä Jaffan huolehtimisesta. Kiitos myös Pinjalle kyydistä :)

Suku

Vuosi vaihtui meillä hyvinkin pelokkaissa merkeissä, ja vielä seuraavanakin päivänä poikia tärisytti. Nyt kuitenkin eleillään vuotta 2011, ja mulla on tylsää. Siispä tutkailkaamme hieman valkoisten sukua, ja kuvia heistä...

NIILO :: Mercedes
1. sukupolvi
isä :: FI MVA TALLITONTUN YVO
emä :: TALLITONTUN TESSA

2.sukupolvi
isän isä :: FI AVA FI AVA-H UKKELIN EEMELI
isän emä :: C.I.B FIN MVA SE MVA TALLITONTUN KUKKA
emän isä :: TALLITONTUN WHISKY
emän emä :: HOWLBECK WONDER WOMAN

3. sukupolvi
isän isän isä :: FIN AVA FIN JVA SE AVA TALLITONTUN ÅSKU
isän isän emä :: TALLITONTUN HELGA NEITI
isän emän isä :: FIN KVA FIN MVA HOWLBECK NORDIC LAD
isän emän emä :: KORINDAL TEQUILA
emän isän isä :: FIN MVA AM MVA HEYTHROP TRAILBLAZER
emän isän emä :: MUHLROSS SMOOTH BLEND
emän emän isä :: WINDYNOOK LORD OF THE RINGS
emän emän emä :: HOWLBECK SNOWQUEEN

4. sukupolvi (vain valiot)
isän isän emän isä :: FIN MVA SE MVA LV MVA EE MVA LT MVA RU MVA BY MVA
FELLSHIED TWICE AS GOOD
isän isän emän emä :: FIN MVA TALLITONTUN JANNI
isän emän emän isä :: FIN MVA BELMORR ALEXANDER
isän emän emän emä :: FIN MVA TALLITONTUN POISON
emän isän emän isä :: GB CH MINDLEN HOOLET OF MUHLROSS
emän emän isän isä :: GB CH HOWLBECK UNO-PIPER
emän emän isän emä :: GB CH WINDYNOOK BONNY LASS

JAFFA :: FI MVA TAllitontun Yvo
kaikki "isän" alkavat on siis myös jaffan sukua. päivitän muun suvun myöhemmin.

Tavoitteet vuodelle 2011

2010 on suurimpiirtein jo ohi, ja on aika suunnitella ensivuotta.
Tämä vuosi meni kuitenki yli odotusten. Meidän piti aloittaa kisaaminen agilityssä niin, että oltaisiin valmiita syksyllä nuorten SM-kiosihin. Kuinkas ollankaan kisaura starttasi jo tammareissa, ja ensimmäinen LUVA napsahti sieltä.
Juhannuksena Jaffa teki ihmeitä. Siitä tuli muotovalio, ja samlla viikolla sai agility sertin!

Aijemmin lupailin itselleni etten vie Jaffaa enää näytille, mutta eihän tästä harrastuksesta pääse millään eroon. Lähdetäänkin koittamaan onnea Viroon sertin perään.
Tavoitteena on siis saada vielä yksi CACIB suomesta, sekä yksi Virosta.
Agilityn suhteen näyttää synkemmältä. Ei ole mitään tavoitteita, mutta pari nollaa kakkosissa lämmittäis mieltä. Kisaillaan kisaamisen riemun vuoksi.

Niilo on kisaikäinen agilityyn 14.2.2011, joten aijon mittauttaa sen mahdollisimman pian. Jos se mitataan mediksi (jota se on melko epätodennäköisesti), en yhtään tiedä milloin päästään (tai mennäänkö ollenkaan) kisaamaan, koska korkeat hypyt ovat todella suuri problema!
Jos ja KUN se mitataan miniksi, suunnittelin että Juhannuksena (Mid Night Sun Agility turnaument) voitaisi alkaa kisata, jos siltä näyttää.

Suunnitelmissa olisi myös päästä TOKO-kokeeseen kesällä/syksyllä. Mölleillään myös paljon.

Kaikki tämä riippuu siiitä miten paljon N ottaa takapakkia kastroinnin jälkeen, joka sille tehdään sitten kun rahat on kasassa.

Tämän vuoden puolell avielä treenataan vähän hallilla, sekä 30pv ehkä pyörähdetään Activen epiksissä. Myös Jaffan turkki pitäsi saada kuosiin Tammareihin.

Mutta nyt oikein rauhaisaa joulua kaikille, sekä menestystä vuodelle 2011!
Tämä blogi hiljenee taas hetkeksi :)

Surkeiden sattumusten sarja

Eilen sain kuulla että Niilon sisko Brava (Tallitontun Tessa X Tallitontun Yvo) "Luna" on otettu takaisin kasvattajalle.
Omistajat eivät pärjänneet sen kanssa. Ilmeisesti myös koiran hoitotaidoissa on ollut puutteita.
Kävimme eilen katsomassa tyttöä, ja samalla näin Niilon äitiä. Kovin oli kaikissa kolmessa hyvin smaa näköä. Ikävää oli kuitenkin huomata kuinka huonossa kunnossa tyttö oli. Lihasta sillä ei siis juurikaan ollut vähäisen liikunnan takia, ja ravinnon puute (maksalaatikkokuuri) vaikuttaa vasrmasti myös ulkonäköön.
Luna osoittautui kuitenkin hyvin kiltiksi, tottelevaiseksi ja leikkisäksi persoonaksi. Aikaisemmassa perheessä on vain ollut ongelmia johtajuudesta, eikä näin ollen koiralla ole ollut kunnon rajoja.
Nyt luna etsii siis jo kolmannen kerran uutta, pysyvää kotia. Tietämys ja kokemus rodusta on toivottavaa, koska Lunan koulutus tietyissä asioissa on jäänyt vähäiseksi.
Luna on siis narttu ja syntynyt 13.8.2009 Oulussa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Miia Rautioon.



Myös Niilo sai tässä yksi päivä suurelle egolleen vastustajan, kun koirapuistoiltiin illalla.
Sekarotuinen isohko koira kävi yllättäen sen kimppuun. Niilo kiljaisi todella kovaa, ja kun koirat saatiin erotettua, en nähnyt Niilossa mitään jälkiä. Tappelupukari lähti pois, ja me jäimme vielä puistoon kun oli niin kivaa seuraa. Kotona huomattiin, että silmän alunen on ihan veressä. Haavahan siinä luomen kohdalla oli, ja todella syvä sellainen. Kiitos Piiun neuvojen haava saatiin kunnolla hoidettua, ja nyt siinä on vain arpi.
Niin ja eilen leikkasin siltä kynttä liian pitkästi, ja nyt se vuotaa jatkuvasti...




karkkinauha

PS. Meidän lenkkipoluistakin on nyt tehty autotie :(