26. helmikuuta 2011

Kisailuja

Tänään kisattiin sitten kahden radan verran Oulussa KASsin kisoissa.
Sää oli ihanteellinen -1 pakkasta, joten päätin kävellä hallille alkuverkkana (6km).

2B, eli hyppyrata näytti tältä:


Ihan kiva, mutta tuo keppikulma hirvitti (varsinkin se jotko siitä). Siinä se virhe sitten tulikin, kun en keskittynty siihen kunnolla hypyn jälkeen. Jaffaki oli niin kuumana että sekosi vaan mun käskytyksistä.
Muuten olin rataan ihan tyytyväinen, mutta mun ohjaus kusi taas tuon koiran komentamisen takia.
Tulos: 5, aika -6,25, sijoitus 1!
Medejä oli vaan kaks, ja molemmille tuli votonen, mutta Jaffa oli sitten kuitenkin 3 sekuntia nopeempi.





2A, eli agilityrata näytti tältä:


Ärsyttävä rata suoraan sanottuna. Tuntu että ei tee mieli yhtään tutustua.
Kaikki ohjauskuviot meni perseelleen, eikä koiraakaan juuri enää kiinnostanut koko touhu.
Eka virhe tuli jo kolmannella esteellä, kun herra päätti että mutka putkessa on liian jyrkkä, ja palasi takaisin.
Toisekseen se haisteli kaikki kontaktit. Aalla pysähty, mutta lähti sitten kontaktilta haisteleen maata. Puomilla himmaili, mutta pysähdys oli jo parempi. Keinun se meni hyvin, ja todellakin itsenäisesti :D
Mun pakkovalssi (jota on reenattu) ei onnistunu niinku piti. Kadotin kepit näkyvistä, ja tein siis valssin liian pitkälle. Mutta tälläkertaa J suoritti ne ilman ongelmia.
Itse hylky tuli 8 esteellä, kun tein liian pienen (lähdin liian aikaisin peruuttamaan) valsiin muurin jälkeen, ja meidän takaakiertofriikki päättii tehdä esteen sitte mun puolelta...

videot myöhemmin

HEIDI VIITANIEMI MITTASI NIILON VIRALLISESTI MINIKSI!!!

Eikä laittanut edes kiertoon.

23. helmikuuta 2011

Hyrrrrrrr

KYLMÄ! Ihan oikeesti ei jaksa kohta enää näitä 30 asteen pakkasia. Koirat hyppii seinille ku ne ei pääse kunnolla ulkoilemaan, joten energian purkaukset kohdistetaan sitten minuun.
Jaffa on päässyt tassujen palelemisista kun ostin Berralta sille tossut.

Ennen tallinnaa ei juurikaan treenailtu mun koeviikon (j apakkasten) vuoksi. Eilen päästiin niilon kanssa kuitenkin agiliitelemään. Pakkasta oli rapiat 18 astetta, mutta pidin koiran kokoajan lämpimänä. Rimat olivat myös melko matalalla, ja onneksi rat aoli pelkkää suoraa.
Kyllä vain, 11 esteen rata. Aluksi otettiin vain puolet, mutta toisella kerralla mentiin jo kokonaan.



Niilo oli aivan sekaisin uudesta kumipallosta (niinkuin aina), joten intoa riitti.
Uutena esteenä oli pituus, joka aluksi tuntui epävarmalta, mutta parin esteen kiertämisen jälkeen löydettiin estevarmuus, ja pituuttakin hyppyyn löytyi.
N oli oikein irtoamis tuulella, ja minulla oli vaikeuksia pysyä perässä. Erityisen tyytyväinen olen 3-4 putkiin, koska jäin niin kauas että pystyin kauko-ohjata sen oikeaan päähän putkea.
8-9 oli vaikea, koska takaaleikkasin putken, joten tuli pikkusen hoppu hypylle. Harjoiteltiin sille irtoamista, ja eihän mun tarvinut edes saattaa sitä sinne kun tehtiin koko rata :D Oli se niin räjähtäällä tuulella.
Kontaktit oli ihan super! Nämäkin alkaa jo olla valmiita. Ainoa mitä voisi parantaa, on nopea laskeutuminen. Nyt ehdin juosta jo pitkästi ohi ennen kuin pääsee astentoonsa. Aan jälkeen vapautin ja palkkasin pallolla.

Viikonloppuna sitten selviää mitä kokoluokkaa tuo koira on. Oon nyt nyppiny sitä että ois mahollisimman nakuna mittauksessa ;)

Niin ja tuli extempore ilmotettua Jaffa lauantaina kahelle radalle (meidänhän piti startata seuraavan kerran kesällä) ...ups.

15. helmikuuta 2011

Tallinnassa

Kauan odotettu Viron reissu tehtiin sitten viime viikonloppuna, ja Jaffa debytoi ulkomaan näyttelyt.

Perjantaina 11.2. Lähdettiin aamupäivästä junaan. Hyppäsimme Seinäjoella pois, jossa odoteltiin pari tuntia Iidaa ja Tilli borderia. Matka jatkui sitten täydessä lemmikkivaunussa Helsinkiin (elämäni pisimmät 3 tuontia!).
Hesassa juoksimme bussiin, joka vei meidät satamalle. Seuraavat 2h olikin sitten laivassa istumista, tosin koirat olivat hakeissä kannen alla.
Tallinnassa olimme keskiyön paikkeilla, ja matkustus alkoi pikkuhiljaa tuntumaan aivotoiminnassa. Emme löytäneet hotellia, joten otimme taxin. Ihan vieressähän se olisi tietysti ollut...
Hotelliin huoneeseen päästyämme, ja juuri kun peiton oli ehtinyt vetää korville, katto alkoi vuotaa sängyille. Yö siis meni tiputusta kuunnellessa.

Lauantaina 12.2. aikainen herätys ja taxilla kohti Terriereiden erikoisnäyttelyä. Tilat olivat mitä ihanteellisemmat. Lämmin ja tilava sisähalli + hyvät järjestelyt.

4 parsonia ilmoitettu, joista 3 uroksia. Jaffa ainoa joka voisi vastaanottaa ison sertin.
Tuomarina toimi Nitka Katarzyna.

Arvostelu:
"Dog with good proportions, good head, good eyes, low tailset, good enauht bone, good coat, moves well."
Vapaa suomennos:
"Koira jolla hyvät mittasuhteet, hyvä pää ja silmät, alhainen hännänkiinnitys, riittävä luusto, hyvä karva, liikkuu hyvin."

Nojoo, tuosta hännänkiinnityksestä ei ole ikinä mitään mainittu, mutta uskon silti että tukki oli se joka ratkaisi PU-kehässä. Jaffa esiintyi erinomaisesti.

Tulos: VAL-ERI VAK1 PU3 SERT


Ehdin jo riemuita valioitumista, mutta kasvattaja palautti maanpinnalle. Parsonit tarvii käyttötuloksen tullakseen Eestin valioksi. Noh, nyt on parempi syy alkaa reenata niitä luolakokeita varten. Onneksi Jaffalla on tuota riistaviettiä.



Tilli oli hienosti ROP, joten pitihän sitä BIS-kehää jäädä katsomaan, kun erkkarikin oli kerta kyseessä.

Sitten tunnelmia illalla hotellihuoneesta, kun Jaffa oli aivan In love <3>






Sunnuntaina 13.2. oli vuorossa Kansaivälinen näyttely. Samat parsonit tänäänkin kehässä.
Tälälkertaa tuomari oli aavistuksen tiukempi, ja muutenkin tarkempi arvostellessaan. Liikkeitä katsottiin paljon, ja koiran esiintyminen oli kaikkein
tärkeintä. Jaffan hännänkiinnityskin muuttui yössä :D

Tuomarina toimi Rainer Jacobs Saksasta, ja arvostelu on edelleen arvoitus. Google-kääntäjällä ymmärsin joitain...

Arvostelu:

vorzügliche Rassetyp
sehr guter Kopf, dunkle Augen .
Korrekte Ohren, Muchligts getaude,
korrekter Rutensitz . Winhelugen in ordnung. Bewegt sich frei.
Vapaa suomennos:
"Erinomaista rotutyyppiä, erittäin hyvä pää, tummat silmät. Oikeat korvat, ? ?, oikea hännänkiinnitys. Kulmaukset oikeat. Liikkuu v
apaasti."

Tulos: VAL-ERI VAK1 PU2 CACIB

Hävittiin Liettualaiselle, mutta ihan sama, se cacib tuli sittenkin!
Jäätiin taas ryhmäkehään Tillin menestyksen vuoksi, ja koska siihen oli vielä aikaa, jätimme koirat häkkeihin ja suunnistimme viereiseen ostoskeskukseen.





Maanantaina 14.2. olikin aika lähteä kotia kohti. Sekä laiva että junamatkat sujuivat hyvin, ja kymmenen aikaan illalla olimme Jaffan kanssa Oulussa.
Kiitos tapahtumarikkaasta reissusta Iidalle ja Tillille!