Onnea rakas Niksupupsini <3
Niilo 2kk
Niilo 12kk
13. elokuuta 2010
Niilo 1v
Onneksi ei sentään syntynyt perjantai 13! Vaikka välillä siltä tuntuuki...
Onnea rakas Niksupupsini <3
Niilo 2kk
Niilo 12kk
Onnea rakas Niksupupsini <3
Niilo 2kk
Niilo 12kk
11. elokuuta 2010
The end
Loma siis. Ihan kauheeta!! Mutta onnkes nyt alkaa syksy ja paremmat treeni-ilmat.
Eilen Tiistaina Jaffa kävi Akuutissa Kaisa Takatalon lihashuollossa. Poikaa oli vahään vaikea saada rentoutumaan, mutta kyllä se sitten asettui kun huomas ettei pääse mihinkään, ja alkoihan ne silmät luppasemaan kun Kaisa sitä hiero. Muutama kaasukin pääsi siinä rentoutuksessa :D
Jumissahan tuo oli, mutta ei kuulemma pahasti. takapäätä ei vissiin saanu kunnolla auki kun koira oli niin jäykkänä. Toivottavasti tuo nyt oli rahan arvoista, koska se vauhti pitäs pikkuhiljaa saada takasi syksyn kisoja varten.
Tänään Keskiviikkona otin molemmat hurtat mukaan hallille. Jaffa otti tämmöistä radan pätkää:
Eilisen hieronnan jäljiltä vauhtia oli ihan mukavasti, ja käännökset oli teräviä.
Vaikka ite olin ohjauksissa joskus jälessä, nii hyvin tuo hallitti ittensä ja ootti niitä käskyjä, eikä vaan pinkonu sinne minne nenä näyttää.
Niilon kanssa otettiin tuosta radasta kohta 4-5-2. Ja tosi hyvin meni! Kauko-ohjaus putkeenki onnistu, ja takaakierto. On se vaan nopee poika :)
Sitte keppejä. Yritin opettaa sille nyt sitä siksak liikettä. Hyvin tajusi, vaikka kujana vielä olikin jokusen sentin. Vauhdin kansaa kun otettiin niin joillain kerroilla jätti keppejä välistä. Pitää vaan ottaa itteä niskasta ja alottaa aina alusta ku tulee virhe. Hyvin siis kepit edistyy.
Ja jotta blogi postaus ei jäisi tylsäksi, niin tässä vielä kuvia viimeviikoiselta lenkiltä Noomi-irskin kanssa. Kuvat by Jenna.
Ainiin, Niilo opettelee nyt myös jääviä. uutena istuminen, joka ei kylläkään mene vielä sivulla seuratessa, koska ei kuuntele silloin oikeaa käskyä.
Liikkeestä maahan on opeteltu täysin uudestaan, koska sivulla se ei enää mene maahan liikkeessä, vaan jää seisomaan. Opeteltiin sitä tänään kosketuskepillä, ja hyvinhän se meni. Jopa sivull amuutaman kerran onnistui. Palkaan vain nopeista.
Eilen Tiistaina Jaffa kävi Akuutissa Kaisa Takatalon lihashuollossa. Poikaa oli vahään vaikea saada rentoutumaan, mutta kyllä se sitten asettui kun huomas ettei pääse mihinkään, ja alkoihan ne silmät luppasemaan kun Kaisa sitä hiero. Muutama kaasukin pääsi siinä rentoutuksessa :D
Jumissahan tuo oli, mutta ei kuulemma pahasti. takapäätä ei vissiin saanu kunnolla auki kun koira oli niin jäykkänä. Toivottavasti tuo nyt oli rahan arvoista, koska se vauhti pitäs pikkuhiljaa saada takasi syksyn kisoja varten.
Tänään Keskiviikkona otin molemmat hurtat mukaan hallille. Jaffa otti tämmöistä radan pätkää:
Eilisen hieronnan jäljiltä vauhtia oli ihan mukavasti, ja käännökset oli teräviä.
Vaikka ite olin ohjauksissa joskus jälessä, nii hyvin tuo hallitti ittensä ja ootti niitä käskyjä, eikä vaan pinkonu sinne minne nenä näyttää.
Niilon kanssa otettiin tuosta radasta kohta 4-5-2. Ja tosi hyvin meni! Kauko-ohjaus putkeenki onnistu, ja takaakierto. On se vaan nopee poika :)
Sitte keppejä. Yritin opettaa sille nyt sitä siksak liikettä. Hyvin tajusi, vaikka kujana vielä olikin jokusen sentin. Vauhdin kansaa kun otettiin niin joillain kerroilla jätti keppejä välistä. Pitää vaan ottaa itteä niskasta ja alottaa aina alusta ku tulee virhe. Hyvin siis kepit edistyy.
Ja jotta blogi postaus ei jäisi tylsäksi, niin tässä vielä kuvia viimeviikoiselta lenkiltä Noomi-irskin kanssa. Kuvat by Jenna.
Ainiin, Niilo opettelee nyt myös jääviä. uutena istuminen, joka ei kylläkään mene vielä sivulla seuratessa, koska ei kuuntele silloin oikeaa käskyä.
Liikkeestä maahan on opeteltu täysin uudestaan, koska sivulla se ei enää mene maahan liikkeessä, vaan jää seisomaan. Opeteltiin sitä tänään kosketuskepillä, ja hyvinhän se meni. Jopa sivull amuutaman kerran onnistui. Palkaan vain nopeista.
2. elokuuta 2010
Komea pallipuoli
Kuva ©Jenna
Elokuun kunniaksi kävimme Niilon kanssa pyörähtämässä OSTY:n mätsärissä.
Osallistuin extemporee sen kanssa myös Junior Handleriin. Siellä osallistujia taisi olla 10.
Niilo ei oikein muistanut miten sitä pitikään ohuen narun nokassa olla. Se venkuili ravatessa, mutta ei onneksi pistänyt persettä kenttään.
Pöytäkin vähän hirvitti, kun se keikahti aluksi, ja hampaitakaan ei suostunut näyttää.
Seisomiset meni kuitenkin paremmin. Jaksoi odottaa kaua enne kuin vapautin sen namille.
Päästiin neljän parhaan joukkoon, joka oli suuri yllätys. Sitten neljästä karsittiin vielä yksi, ja lopulta tuomari mietti järjestystä. Todella pitkä kisa oli, ja Niilo meinasi väsyä seisomiseen.
Sitten kun meidät kuulutettiin voittajiksi, olin aivan puula päähän lyöty. tuomari vain sanoi että esitän noinkin nuoren koiran todella hyvin, ja että koira on hyvin kaunis.
Palkinnoksi kaikkea krääsää, joita pikkusisko haali omansa. Minä pidin leffalipun ;)
Sitten melkein heti oli pienten pentujen vuoro. Näitä taisi olla reilu 20.
Me saatiin vastaan toinen parsoni (vai oliko se pihakoira?). Niilo oli jo niin puhki että sitä sai retuuttaa miten päin tahansa :D Pöydällä tuomari kysyi että "Onko tämä se sama koira? se 8kk?" minä vaan äkkiä siihen tettä "juu!", ja hetken päästä tajusin että luuli Niiloa reilu 3kk vanhemmaksi mitä oikeasti :o No, me saatiin sitten se punainen nauha.
Puanisten kehässä koiria oli reilu 10, ja päästiin neljän parhaan joukkoon. Tuomari tarkasteli vielä liikkeitä, ja sijoitti sitten koirat. Niilo oli toinen, ja hävisi venäjäntoylle.
Tuomari sanoi että todella komea koira, ja harmi että toinen kives puuttuu. Seli seli, ei halunnut meidän voitta kun voitettiin jo JH :D
Saaliina siis JH1 ja PUN2 josta saa olla kyllä tyytyväinen!
ps. Niilo söi siskon syntääreillä violetin ilmapallon, eilen mätärissä sitten sen kakan mukana tuli VIHREÄ ilmapallo! Edelleen odotellan sitä viollettia...
Loppuun vielä kuva meidän virallisista palkinnoista...
31. heinäkuuta 2010
Agiraporttia
Vihdoin jaksan rustata tänne näitä edistymisiä ja takapakkeja, mitä tässä on nyt parin kuukauden aikana sattunut.
Ensinnäkin, Niilo on päässyt keinukammostaan pois! Olen suunnattoman helpottunut että sain sen luottamaan minuun, ja itse keinuun. Kauan me tämän asian kanssa painittiin, mutta kiitos You Tuben, löysin tämän mahtavan tekniikan, jolla me lähdettiin työstämään keinua alusta alkaen.
Tässä ollaan edetty jo jonkin verran, mutta siis lähdin siitä että lauta oli vain yhden puupalikan varassa, jolloin heilahdusta ei jurrikaan ollut. Sitten vain nostin keskiosaa ylemmäs, ja lopulta treenasimme hallilla normaalin korkuista kenua, johon Niilo luotti 100% varmasti.
Nyt kun suorittaminen on turvallista, me aletaan hiomaan tekniikkaa.
Sitten keppejä. Niilo ei vielä osaa kunnolla hakea kepeille avo-kulmasta, mutta kohtisuoraan kepeille meneminen vasemmalta puolelta käy jo leikiten. hallilla ollana otettu keppejä muutaman kerran, mutta kotona ollana varsinkin niitä erilaisia kulmia treenatuu.
aluksi laitoin kepit 30cm leveään kujaan, ja nyt ollaan päästy kymppiin. Vielä haetaan sitä siksak liikettä, mutta eiköhän sekin pikkuhiljaa ala hahmottumaan. Oikein tyytyväinen olen Niilon tapaan suorittaa kepit, koska vauhdikas ja irtoaa hyvin.
Tässä keppejä vaiheittain parin kuukauden ajalta:
Kontakteja Niilo tarjoaa koko ajan, joten niitä ei tarvitse olla muistuttelemassa tai varmistelemassa. Vielä kuitenkin haetaan sitä vauhtia puomilla, varsinkin alastulolla.
Kiitos Jennalle kuvista.
Irtoaminen ei ole Niiloon vahvimpia puolia, mutta kauko-ohjaus ei ole sille vaikeaa hahmottaa.
Siivekkeet se hallitsee hyvin erilaisilla ohjauskuvioilla, ja pkkuhiljaa pitäisi päästä siihen hyppimis vaiheeseenkin, katsellaan nyt.
Asia jossa olen huomannut merkittävän muutoksen, on häiriötreeni! Niilo ei ole lähes moksiskaan muiden treenailuista, vaan keskittyy hyvin tekemiseensä.
Jaffa on melko hankala tapaus tällähetkellä. Motiavaatiota on riittävästi, mutta vauhtia ei.
Esteistä A ja kepit pitäsi saada varmoiksi, ja luulen että lihakset on jumissa.
Olenkin yrittänyt saada sitä hierojalle, ja toivottavasti nyt jonnekin pääsis.
Startteja kun on tänävuonna vielä 8, hui!
Ensinnäkin, Niilo on päässyt keinukammostaan pois! Olen suunnattoman helpottunut että sain sen luottamaan minuun, ja itse keinuun. Kauan me tämän asian kanssa painittiin, mutta kiitos You Tuben, löysin tämän mahtavan tekniikan, jolla me lähdettiin työstämään keinua alusta alkaen.
Tässä ollaan edetty jo jonkin verran, mutta siis lähdin siitä että lauta oli vain yhden puupalikan varassa, jolloin heilahdusta ei jurrikaan ollut. Sitten vain nostin keskiosaa ylemmäs, ja lopulta treenasimme hallilla normaalin korkuista kenua, johon Niilo luotti 100% varmasti.
Nyt kun suorittaminen on turvallista, me aletaan hiomaan tekniikkaa.
Sitten keppejä. Niilo ei vielä osaa kunnolla hakea kepeille avo-kulmasta, mutta kohtisuoraan kepeille meneminen vasemmalta puolelta käy jo leikiten. hallilla ollana otettu keppejä muutaman kerran, mutta kotona ollana varsinkin niitä erilaisia kulmia treenatuu.
aluksi laitoin kepit 30cm leveään kujaan, ja nyt ollaan päästy kymppiin. Vielä haetaan sitä siksak liikettä, mutta eiköhän sekin pikkuhiljaa ala hahmottumaan. Oikein tyytyväinen olen Niilon tapaan suorittaa kepit, koska vauhdikas ja irtoaa hyvin.
Tässä keppejä vaiheittain parin kuukauden ajalta:
Kontakteja Niilo tarjoaa koko ajan, joten niitä ei tarvitse olla muistuttelemassa tai varmistelemassa. Vielä kuitenkin haetaan sitä vauhtia puomilla, varsinkin alastulolla.
Kiitos Jennalle kuvista.
Irtoaminen ei ole Niiloon vahvimpia puolia, mutta kauko-ohjaus ei ole sille vaikeaa hahmottaa.
Siivekkeet se hallitsee hyvin erilaisilla ohjauskuvioilla, ja pkkuhiljaa pitäisi päästä siihen hyppimis vaiheeseenkin, katsellaan nyt.
Asia jossa olen huomannut merkittävän muutoksen, on häiriötreeni! Niilo ei ole lähes moksiskaan muiden treenailuista, vaan keskittyy hyvin tekemiseensä.
Jaffa on melko hankala tapaus tällähetkellä. Motiavaatiota on riittävästi, mutta vauhtia ei.
Esteistä A ja kepit pitäsi saada varmoiksi, ja luulen että lihakset on jumissa.
Olenkin yrittänyt saada sitä hierojalle, ja toivottavasti nyt jonnekin pääsis.
Startteja kun on tänävuonna vielä 8, hui!
26. heinäkuuta 2010
SAGI Leiri
Kesän kohokohta, Suomen agilityliiton leiri Hämeenlinnassa med Jaffa.
Perjantaina juna lähti Oulusta 06:45. Ekaa kertaa Jaffa matkasi junassa, mutta ei ollut moksiskaan, edes muista koirista.
Lemmikkivaunussa oli aluksi muutama muu koira, joten mahduin levittämään häkin lattialle. Loppumatkasta vaunu oli kuitenkin niin täynnä että sylimeiningillä mentiin.
Jaffa pysyi irti lähes kokoajan, mutta kun viimeiset puoli tuntia oli enääHämeenlinnan matkaa, niin meidän viereen tuli kissa!! Se oli menoa sitten. Missään vaihessa en Sanonut Jaffalle että mikä kopassa oli, vaan se haistoi ja tiesi sen itsekin. Kuola valu, tassut suti lattiaa ja mulla kädet rakkuloilla. Ei sitä pidättele mikään kun metsästys vaistot syttyvät.
Jafu junailee
Seitsemän tunnin matkustamisen jälkeen asemalla hyppäsimme bussiin, joka vei meidät Aulangon hotellille. Hotellilla hoksasin että itse leiripaikalle olisi vielä 5km matkaa, ja en millään pääsisi sinne kaiken sen tavarapaljouden kanssa. Onneksi yksi kouluttajista pääsi sitten hakemaan meidät.
Meidän kanssa retkeilymajaan majouttui über suloinen ja sika nopea Bordenterrieri "Tiitu" ohjaajansa kanssa. Koirat tulivat hyvin toimeen, ja eivät juurikaan toisistaan välitäneet.
Leiri alkoi Julia Kärnän luennolla Kisajännityksestä ja mentaalivalmennuksesta. Kerrankin sain vinkkejä siihen mun ainaiseen jännitykseen. Kattava luento muutenkin.
Illalla oli sitten Anna Heinosen treenit. Ja rata näytti joksenkin tältä...
Kokeiltiin erilaisia ohjauskikkoja. Jaffa oli melkonen tykki, ja rata meni hyvin, mutta kepeillä taas se sama vanha. Hyvä mieli jäi kuitenkin Annan treeneistä, kun vinkkejä tuli niin monipuolisesti.
Lauantaina herättiin aikaisin treeneihin, mutta pirun kylmä ilma vaan oli.
Rauno Virran treenirata näytti tältä...
Raunolta sain aivan uuden näkökulman ohjaamiseeni, ja koiran hallitsemisen muutenkin. Tietoa tuli niin paljon että aivot ratkeaa. Mutta tosiaan antoisa treeni, josta en sen koommin raportoi.
PAITSI! Harjoiteltiin tuota aalta tuloa 9 esteelle, ja tarkoitus oli kääntää vartalolla koira mahdollisimman läheltä vasenta siivekettä. Jaffa on kuitenkin niin herkkä takaakierroissa, että tämä ei minulta onnistunut. Sitten Rauno itse kokeili että onko se vika minussa vai koirassa. Oli ihanaa huomata että vika oli koirassa, koka edes kouluttaja ei saanut sitä menemään esteelle oikein :D
Päivällä ohjelma jatkui epävirallisilla kilapailuilla.
Itse petyin hieman, koska olisin halunnut mieluummin valmennusta.
Mentiin kaks kisaavien hypäriä ja yks agi rata.
Ekalla hypärillä kielto, mutta tooosi hidasta menoa Jaffalta. Tokalta hypäriltä hylky putkisählinkien takia. Agi radalta kielto keinulta, joka ansiosta myös pienoinen keinukammo. Sijoituttiin tässä kuitenkin kolmansiksi vauhdin ansiosta.
Episten aikaan kävi über söpö Huisi Bichon katsomassa meitä. Jaffa muisteli että miten sen 9vko ikäisen pennun kanssa oikeen menetelläänkään, ja ylätykseksi ei alkanut sen suuremmin tallomaan :D
Illalla piti olla vielä Heidi Attolan hyppytekniikka treenit, mutta ei sitten jostain syystä menty niihin. Jäähdyteltiin pitkällä lenkillä ja uimingeilla. Reippasti se kuitenkin jakso mennä kaikki radat!
Sunnuntaina Katseltiin aamulla kertaalleen Raunon treenejä, kun sitten päivällä päästiin
Leena Rantamäki-Lahtisen koulutukseen. Rata ei ollut hääppönen, ja varsinaisia ongelmia ei ollut, paitsi se keinu! Hänen koulutuksestaan en varsinaisesti mitään irti saanut.
Sitten taas uitiin Tiitun kanssa...
Iltapäivästä oli luento koiran palkkaamisesta ja rankaisemisesta. Ihan kiva sinänsä, mutta vähän liikaa nippelitietoa mun makuun :D Järkevää tekstiä kuitenkin kaikin puolin.
Illalla oli vielä Anna Heinosen treenit.
Nämä oli kaisita parhaat treenit koko leirin aikana!! Ainakin Jaffan intouden osalta.
Opeteltiin oikeaoppinen saksalainen käännös 10 esteelle.
Nyt me vaan treenataan vauhti ja kepit kuntoon.
Hitauden syyksi taidan kuitenkin laittaa lihaksissa olevat jumit.
Hämeenlinnan juna-asemalla odottelimme reilun tunnin ennen tampereen junaan hyppäämistä. Tampreella sitten vaidoimme Oulun junaan. Jaffa oli ihan poikki ja nukkuikin melkein koko junamatkan, samoin minä. Kotona olimme 12 aikaan yöllä.
Hämeenlinnassa
Kiitos kaikille mukavasta leiristä! Erityisesti kämppis Iidalle ja ihanalle Tiitulle :)
Videoita laitan joskus.
Perjantaina juna lähti Oulusta 06:45. Ekaa kertaa Jaffa matkasi junassa, mutta ei ollut moksiskaan, edes muista koirista.
Lemmikkivaunussa oli aluksi muutama muu koira, joten mahduin levittämään häkin lattialle. Loppumatkasta vaunu oli kuitenkin niin täynnä että sylimeiningillä mentiin.
Jaffa pysyi irti lähes kokoajan, mutta kun viimeiset puoli tuntia oli enääHämeenlinnan matkaa, niin meidän viereen tuli kissa!! Se oli menoa sitten. Missään vaihessa en Sanonut Jaffalle että mikä kopassa oli, vaan se haistoi ja tiesi sen itsekin. Kuola valu, tassut suti lattiaa ja mulla kädet rakkuloilla. Ei sitä pidättele mikään kun metsästys vaistot syttyvät.
Jafu junailee
Seitsemän tunnin matkustamisen jälkeen asemalla hyppäsimme bussiin, joka vei meidät Aulangon hotellille. Hotellilla hoksasin että itse leiripaikalle olisi vielä 5km matkaa, ja en millään pääsisi sinne kaiken sen tavarapaljouden kanssa. Onneksi yksi kouluttajista pääsi sitten hakemaan meidät.
Meidän kanssa retkeilymajaan majouttui über suloinen ja sika nopea Bordenterrieri "Tiitu" ohjaajansa kanssa. Koirat tulivat hyvin toimeen, ja eivät juurikaan toisistaan välitäneet.
Leiri alkoi Julia Kärnän luennolla Kisajännityksestä ja mentaalivalmennuksesta. Kerrankin sain vinkkejä siihen mun ainaiseen jännitykseen. Kattava luento muutenkin.
Illalla oli sitten Anna Heinosen treenit. Ja rata näytti joksenkin tältä...
Kokeiltiin erilaisia ohjauskikkoja. Jaffa oli melkonen tykki, ja rata meni hyvin, mutta kepeillä taas se sama vanha. Hyvä mieli jäi kuitenkin Annan treeneistä, kun vinkkejä tuli niin monipuolisesti.
Lauantaina herättiin aikaisin treeneihin, mutta pirun kylmä ilma vaan oli.
Rauno Virran treenirata näytti tältä...
Raunolta sain aivan uuden näkökulman ohjaamiseeni, ja koiran hallitsemisen muutenkin. Tietoa tuli niin paljon että aivot ratkeaa. Mutta tosiaan antoisa treeni, josta en sen koommin raportoi.
PAITSI! Harjoiteltiin tuota aalta tuloa 9 esteelle, ja tarkoitus oli kääntää vartalolla koira mahdollisimman läheltä vasenta siivekettä. Jaffa on kuitenkin niin herkkä takaakierroissa, että tämä ei minulta onnistunut. Sitten Rauno itse kokeili että onko se vika minussa vai koirassa. Oli ihanaa huomata että vika oli koirassa, koka edes kouluttaja ei saanut sitä menemään esteelle oikein :D
Päivällä ohjelma jatkui epävirallisilla kilapailuilla.
Itse petyin hieman, koska olisin halunnut mieluummin valmennusta.
Mentiin kaks kisaavien hypäriä ja yks agi rata.
Ekalla hypärillä kielto, mutta tooosi hidasta menoa Jaffalta. Tokalta hypäriltä hylky putkisählinkien takia. Agi radalta kielto keinulta, joka ansiosta myös pienoinen keinukammo. Sijoituttiin tässä kuitenkin kolmansiksi vauhdin ansiosta.
Episten aikaan kävi über söpö Huisi Bichon katsomassa meitä. Jaffa muisteli että miten sen 9vko ikäisen pennun kanssa oikeen menetelläänkään, ja ylätykseksi ei alkanut sen suuremmin tallomaan :D
Illalla piti olla vielä Heidi Attolan hyppytekniikka treenit, mutta ei sitten jostain syystä menty niihin. Jäähdyteltiin pitkällä lenkillä ja uimingeilla. Reippasti se kuitenkin jakso mennä kaikki radat!
Sunnuntaina Katseltiin aamulla kertaalleen Raunon treenejä, kun sitten päivällä päästiin
Leena Rantamäki-Lahtisen koulutukseen. Rata ei ollut hääppönen, ja varsinaisia ongelmia ei ollut, paitsi se keinu! Hänen koulutuksestaan en varsinaisesti mitään irti saanut.
Sitten taas uitiin Tiitun kanssa...
Iltapäivästä oli luento koiran palkkaamisesta ja rankaisemisesta. Ihan kiva sinänsä, mutta vähän liikaa nippelitietoa mun makuun :D Järkevää tekstiä kuitenkin kaikin puolin.
Illalla oli vielä Anna Heinosen treenit.
Nämä oli kaisita parhaat treenit koko leirin aikana!! Ainakin Jaffan intouden osalta.
Opeteltiin oikeaoppinen saksalainen käännös 10 esteelle.
Nyt me vaan treenataan vauhti ja kepit kuntoon.
Hitauden syyksi taidan kuitenkin laittaa lihaksissa olevat jumit.
Hämeenlinnan juna-asemalla odottelimme reilun tunnin ennen tampereen junaan hyppäämistä. Tampreella sitten vaidoimme Oulun junaan. Jaffa oli ihan poikki ja nukkuikin melkein koko junamatkan, samoin minä. Kotona olimme 12 aikaan yöllä.
Hämeenlinnassa
Kiitos kaikille mukavasta leiristä! Erityisesti kämppis Iidalle ja ihanalle Tiitulle :)
Videoita laitan joskus.
19. heinäkuuta 2010
Ylivieska KV
17.7. Ylivieskan Intti. Tavoitteena saada CACIB, mutta kun aikatauluissa luki että 24 parsonia ilmoitettu, päätin että en asetakaan tavoitteita. Kunhan sadaan kokea tämä valioluokassa kilpailemisen riemu :D
Saavuttiin paikalle 12:00. Parsonit alkoivat 13:00, mutta JH kehä alkoi 12:30. Niilo meni nimittäin lainakoiraksi junnuihin :D Voitteko kuvitella?! Minun pallipuoleni pääsi sittenkin ihka oikeisiin näyttelyihin. No, sehän oli tietysti sekaisin siitä koirapaljoudesta, niin yritäppä siinä sitten nätisti kävellä, tai seisoa PAIKALLAAN! Kai se Pinja sitten sai sen seisomaan jotenkin. En siis jäänyt katsomaan kun Jaffaa piti mennä valmistelemaan.
Uroksia oli 12, joista valioita 3. Tuomari todella mukava Yvonne Cannon Irlannista.
Jaffa esiintyi oikein mallikkaasti, kiitos helteen. Ja jaksoi pitää jopa kuonon kiinni seisomisten ajan!! Se kun on niin ruman näköinen läähättäessään. Ei sillä ollut edes kunnon partaa :D
No, sai se kuitenkin erin (niinkuin kaikki muutkin urokset!), ja oli luokan toinen.
Uroksissa tuomari vertaili Mossea ja Jaffaa hyvin pitkään, mutta parempi voitti...
Arvostelu: (vapaa suomennos) Hyvin tasapainoinen ruumis ja (?). Oikea tasapainoinen pää.
Hyvä niskan pituus. Hyvä ylalinja. Hyvä syvä eturinta. Voisi seistä vahän paremmin edestä.
Liikku ahtaasti takaa, mutta todella hyvin sivuilta. Liikkuu hyvin edestä. Kauttaaltaan hyvän tyyppinen.
VAL-ERI VAK2 PU2 VA-CACIB!!
Ja tämä vara vahvistuu aidoksi, tavoitteet siis sittenkin toteutuivat!!
Eikä todellakaan hävitty huonolle. Mosse, Maitomiehen Morgan voitti terrierit, ja sunnuntaina valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi. Hurjan paljon onnea!!
Saavuttiin paikalle 12:00. Parsonit alkoivat 13:00, mutta JH kehä alkoi 12:30. Niilo meni nimittäin lainakoiraksi junnuihin :D Voitteko kuvitella?! Minun pallipuoleni pääsi sittenkin ihka oikeisiin näyttelyihin. No, sehän oli tietysti sekaisin siitä koirapaljoudesta, niin yritäppä siinä sitten nätisti kävellä, tai seisoa PAIKALLAAN! Kai se Pinja sitten sai sen seisomaan jotenkin. En siis jäänyt katsomaan kun Jaffaa piti mennä valmistelemaan.
Uroksia oli 12, joista valioita 3. Tuomari todella mukava Yvonne Cannon Irlannista.
Jaffa esiintyi oikein mallikkaasti, kiitos helteen. Ja jaksoi pitää jopa kuonon kiinni seisomisten ajan!! Se kun on niin ruman näköinen läähättäessään. Ei sillä ollut edes kunnon partaa :D
No, sai se kuitenkin erin (niinkuin kaikki muutkin urokset!), ja oli luokan toinen.
Uroksissa tuomari vertaili Mossea ja Jaffaa hyvin pitkään, mutta parempi voitti...
Arvostelu: (vapaa suomennos) Hyvin tasapainoinen ruumis ja (?). Oikea tasapainoinen pää.
Hyvä niskan pituus. Hyvä ylalinja. Hyvä syvä eturinta. Voisi seistä vahän paremmin edestä.
Liikku ahtaasti takaa, mutta todella hyvin sivuilta. Liikkuu hyvin edestä. Kauttaaltaan hyvän tyyppinen.
VAL-ERI VAK2 PU2 VA-CACIB!!
Ja tämä vara vahvistuu aidoksi, tavoitteet siis sittenkin toteutuivat!!
Eikä todellakaan hävitty huonolle. Mosse, Maitomiehen Morgan voitti terrierit, ja sunnuntaina valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi. Hurjan paljon onnea!!
11. heinäkuuta 2010
Viikon kisailut
Maanantaina oli vikat osty tokot. Siis AVO-kurssi päätty.
Jokainen pääsi tekemään koemaisesti kaikki liikkeet. Arvosanoja ei annettu.
Luoksepäästävyys: Edelleenkin ottaa se pienen askelen taaksepäin kun ohjaaja tuli lähelle. Kontakti pysyy mutta se aina väistää.
Seuraaminen kytkettynä: Tää oli ihan super! Tosin just ennen käänöstä oikeaan se edisti niin etten pystyny käntymään.
Liikkeestä maahan: Ei muistanu enää koko liikettä. Käskystä vaan jatko seuraamista ihan onnessaan, ja oli pakko laitta se kädellä maahan -.-'
Hyppy: Jostain syystä kiersi esteen, vaikka se oli patalimmillaan. Otettiin tätä irtoavana kun koe päättyi.
Juu pari liikettä jäi mutta olin tyytyväinen Niilon motivaatioon, koska palkkasin sen liikkeiden välissä lelulla. Syksyllä sitten jatketaan kassilla.
Keskiviikkona oltiin OKK:n agilitykisoissa haukkukeitaalla. Yks rata oli vaan mahdollista ottaa, mutta lähinnä menin sinne JunioriCupin osakilpailun takia.
Jännitti normaalia enemmän kun eka rata meillä kakkosissa!
Ilta kisa ja Jaffalla alko näkyä jo väsymisen merkkejä, kun väsytin sen aikalailla.
Hioin keppejä vielä kisapaikalla, ja toivottomalt anäytti. Vauhti oli kiva mutta haki aina tokaan väliin. Osasin siis varautua ohjaamaan sen kunnolla kepeille.
Rata ei ollut ihan niin haastava ku luulin. Toki sielä oli muutama terävä kulma joita harvemmin reenataan, mutta muuten suhteellisen suoralinjanen. Otin aika paljon itelle juostavaa, koska tiesin että Jaffalla ei kauheesti tulis vauhtia olemaan.
Startattiin kolmantena kuudesta.
Jo heti toisella esteellä tuli kielto kun herra päätti lähtä takaakiertoon. Olis taas pitäny ohjata selvemmin ja mennä lähemmäs aata. Sain sen korjattua, ja loppurata sujukin ihan ongelmitta (jopa kepit!). Vauhti vaan oli semmosta lönts lönts meininkiä. Laukkasi koko radan. Siinä ehti itse sitten tekemän jos minkänäkösträ väkkärää.
Tuloslappuun oli kirjotettu että 5 ja K en kyllä tiedä mistä tuo vitonen sitten tuli. Tuloksena 10rv (-1,30) ja sij. 4 CunioriCupissa sij.1 saas nähdä lähetäänkö me finaaleihin :D
Torstaina kävin törsäämässä lahjakortteja mustissa ja mirrissä. Mukaan lähti vainyksi vaivainen noutokapula (150g) kun en osaa päättä ihin nuo lahjakorti sijoitan :D Sekä elisistä kisoista sain Royal Canin lahjakortin jolla sitten otettiin 4kg säkki jotain hammasvikaisten ruokaa. Jaffalla kun tuppaa tuota hammaskiveä kertymään.
Niilon kanssa ollana tälläviikolla kepitelty kotipihalla ahkeraan. Kuja on 30cm kapea, ja sitä ollaan nyt vain otettu vaikka mistä kulmasta. Pyrin siihen että suorittais 100% itsenäisesti, ja hyvältä alkaa näyttämään.
Lauantaina olin koko päivän Oulun intti näyttelyssä raviradalla. Sihteeröin pari koiraa ja loppupäivästä kastoin ryhmäkehät. Maitomiehen Morgan hienosti RYP4!! Onnea Marikalle :)
Sunnuntaina taas raviradalla, mutta tälläkertaa ehdin katsoa parsonkehän osittain, kun keksen kaiken pitikin rientää JH-kehään.
Kisasin Walesinterrieri Nillalla (High Woltages Vanilla Sky). Tuomari oli ruotsalainen.
Menestystä ei tälläkertaa tullut mutta tyytyväinen olen näin viimeiseen junnukehääni, ja koko "uraan" ylipäänsä. Kiitos Heinille ja Eijalle vaivannäöstä :)
Kuvia viikonlopulta löytyy TÄÄLTÄ
Kuva: Reetta Ollila
Jokainen pääsi tekemään koemaisesti kaikki liikkeet. Arvosanoja ei annettu.
Luoksepäästävyys: Edelleenkin ottaa se pienen askelen taaksepäin kun ohjaaja tuli lähelle. Kontakti pysyy mutta se aina väistää.
Seuraaminen kytkettynä: Tää oli ihan super! Tosin just ennen käänöstä oikeaan se edisti niin etten pystyny käntymään.
Liikkeestä maahan: Ei muistanu enää koko liikettä. Käskystä vaan jatko seuraamista ihan onnessaan, ja oli pakko laitta se kädellä maahan -.-'
Hyppy: Jostain syystä kiersi esteen, vaikka se oli patalimmillaan. Otettiin tätä irtoavana kun koe päättyi.
Juu pari liikettä jäi mutta olin tyytyväinen Niilon motivaatioon, koska palkkasin sen liikkeiden välissä lelulla. Syksyllä sitten jatketaan kassilla.
Keskiviikkona oltiin OKK:n agilitykisoissa haukkukeitaalla. Yks rata oli vaan mahdollista ottaa, mutta lähinnä menin sinne JunioriCupin osakilpailun takia.
Jännitti normaalia enemmän kun eka rata meillä kakkosissa!
Ilta kisa ja Jaffalla alko näkyä jo väsymisen merkkejä, kun väsytin sen aikalailla.
Hioin keppejä vielä kisapaikalla, ja toivottomalt anäytti. Vauhti oli kiva mutta haki aina tokaan väliin. Osasin siis varautua ohjaamaan sen kunnolla kepeille.
Rata ei ollut ihan niin haastava ku luulin. Toki sielä oli muutama terävä kulma joita harvemmin reenataan, mutta muuten suhteellisen suoralinjanen. Otin aika paljon itelle juostavaa, koska tiesin että Jaffalla ei kauheesti tulis vauhtia olemaan.
Startattiin kolmantena kuudesta.
Jo heti toisella esteellä tuli kielto kun herra päätti lähtä takaakiertoon. Olis taas pitäny ohjata selvemmin ja mennä lähemmäs aata. Sain sen korjattua, ja loppurata sujukin ihan ongelmitta (jopa kepit!). Vauhti vaan oli semmosta lönts lönts meininkiä. Laukkasi koko radan. Siinä ehti itse sitten tekemän jos minkänäkösträ väkkärää.
Tuloslappuun oli kirjotettu että 5 ja K en kyllä tiedä mistä tuo vitonen sitten tuli. Tuloksena 10rv (-1,30) ja sij. 4 CunioriCupissa sij.1 saas nähdä lähetäänkö me finaaleihin :D
Torstaina kävin törsäämässä lahjakortteja mustissa ja mirrissä. Mukaan lähti vainyksi vaivainen noutokapula (150g) kun en osaa päättä ihin nuo lahjakorti sijoitan :D Sekä elisistä kisoista sain Royal Canin lahjakortin jolla sitten otettiin 4kg säkki jotain hammasvikaisten ruokaa. Jaffalla kun tuppaa tuota hammaskiveä kertymään.
Niilon kanssa ollana tälläviikolla kepitelty kotipihalla ahkeraan. Kuja on 30cm kapea, ja sitä ollaan nyt vain otettu vaikka mistä kulmasta. Pyrin siihen että suorittais 100% itsenäisesti, ja hyvältä alkaa näyttämään.
Lauantaina olin koko päivän Oulun intti näyttelyssä raviradalla. Sihteeröin pari koiraa ja loppupäivästä kastoin ryhmäkehät. Maitomiehen Morgan hienosti RYP4!! Onnea Marikalle :)
Sunnuntaina taas raviradalla, mutta tälläkertaa ehdin katsoa parsonkehän osittain, kun keksen kaiken pitikin rientää JH-kehään.
Kisasin Walesinterrieri Nillalla (High Woltages Vanilla Sky). Tuomari oli ruotsalainen.
Menestystä ei tälläkertaa tullut mutta tyytyväinen olen näin viimeiseen junnukehääni, ja koko "uraan" ylipäänsä. Kiitos Heinille ja Eijalle vaivannäöstä :)
Kuvia viikonlopulta löytyy TÄÄLTÄ
Kuva: Reetta Ollila
1. heinäkuuta 2010
Niilotus viikko
"Lähtekää te muut vaan mökille. Minä jään niilon kanssa tänne!"
Koko viikko on siis omistettu vain minulle, Niilolle ja treeneille <3
Sunnuntaina pyöräiltiin hallille vähän agittamaan Niilon kanssa. Otettiin aluksi puomia. Laitoin namialustan puomin toiseenpäähän ja lähetin sitten toisesta päästä aika kaukaa. Vauhti oli tosi hyvä, ehkä vähän varovainen kun se treenipuomi ei mikään uusi enää ole. Huusin "koske" ja sinne se pysähtyi koskemaan alustaa, ja sitten vasta minä lähdin tulemaan kontaktille.
Toisella kerralla juoksin suoraan ohi, ja pysyi hyvin.
Sitten keinua (ekaa kertaa). Onneksi tämä oli sentään se kangaspintainen niin ei ole mikään hutera. Laitoin mari rimaa tukemaan keinua niin että se ei noustessa liikkunut mihinkään. Laitoin päähän paljon herkkuja, ja sinnehän se ampaisi aivan kuten puomillakin. Tehtiin paljon tällaisia toistoja, ja aloin jo vaatimaan maahan menoa aivan käressä. Teki sitä jo ilman käskyäkin. Lähetin eri kulmista, ja muisti aina mennä suorassa linjassa keinulle.
Mentiin sitten ulkokentälle kun alkoi tulla kuuma. Nilo oli edelleen irti kun ei kentällä muita ollut. Yritin siinä väsätä jotain aitojen kanssa, kun yhtäkkiä kuuluu PAMAUS. Niilo oli mennyt itekseen kenulle, ja säikähtänyt liikettä. Tippui sitten alas. Oli vielä se rämä treeni keinu jota kaikki koirat pelkää.
Lopetin treenit iloisesti pienen onnettomuuden jälkeen, eli paljon putkia, putkia ja putkia.
Treenin jälkeen pesin Niilon shampoolla.
Tiistai käytiin taas hallilla, mutta tälläkertaa seuranamme oli Jenna ja Rami.
Aloittelin Niilon kanssa kujakeppejä. Kavensin kujaa noin 3 kertaa, eli en vielä kovin kapeaa kujaa tehnyt. Niin että koira vielä vain juoksee läpi. Hyvin sujui molemmilta puolilta, ja käytin apuna kuppia, jolle varasti vain pari kertaa (siis VAIN).
Treenin jälkeen käväistiin uimassa, ja niksu haki jopa keppiä vedestä!
Kun sitten palattiin hallille niin päätin testata puomia, jota en ole ottanut sitten äksidentin.
Ja olihan se vähän arvattavissa. Sama puomi kun ennen, mutta ei siihen vaan uskaltanut mennä!!! Just kun sain sen edes jokulaiseen kondikseen, niin piti tulla tällainen takapakki. Makkaraa oli jos minkälaisessa rivissä, mutta ei.
Lopulta pakotteet autoi, ja sain sen kiipeämään itekseen päälle, tosin vieläkin on epävarma.
Keskiviikkona otin peräti kameran mukaan sahalle. Lenkkeiltiin siinä kamalassa helteessä, mutta pysyipähän herra kerrankin piakollaan :D
Uimassakin tuo kävi, mutta arvatkaa oliko se kuivan näköinen kun piti sitä kamalaa vaahtoa alkaa tonkimaan! Ei siinä muuta ku koira uudestaan pesulle, tosin en käyttänyt shampoota, ja se kostautui aamulla kun heränsin kainalossa nukkuvaan kalan hajuiseen koiraan ;o
10,5kk
Illalla pyöräiltiin taas hallille. Oikeasti oli Jaffan treeni-vuoro mutta kun koira on mökillä niin eikös se jälkikasvukin käy?
Jatkettiin keppien työstämistä. Sain sen jo ihan kivaan vaiheeseen, ei kuitenkaan vieläkään tee mitään siksak liikettä, vaan juoksee läpi. Ensikerralla alan jo vaatimaan pienoista pujottelua.
Sitten alkoi nätö-treenit, joten Niilo joutui odottamana tunteroisen hallin seinustalla. Ei muuten vinkunut yhtään!
Kun treenit loppui, alkoi ukkostamaan ja satoi kaatamalla vettä. Me jouduttiin odottamaan siis sateen laantumista, ja reenattiin keinua.
Laitoin keinun vaaka-asentoon. Keinu siis pamahti aina pöydän päälle kun se laskeutui, ja ääntä vaimensi hiekkapussi. Koira ei kyuitenkaan suostunut tulemaan puoliväliä kauemmas, vaan se piti nostaa. Syötin hirveän määrän makkaraa kokoajan, mutta silti oli aika peloissaan. Alastulossa ei ole mitään vikaa, mutta ylös meneminen, ja laudan laskeutuminen on sille liikaa.
Olisiko jollain vinkkejä keinukammoon?
Torstaina tokoiltiin koulun kentällä Anitan ja Luton kanssa,
Niilo oli vireessä juuri paistetun kanan ansiosta. Vaikka oli kuuma, se teki kaiken reippaasti ja hyvin. Jopa seuratessa piti kontaktin kokoajan, eikä siis vilkuillut etensä. Käännökset meni joksenkin hyvin, mutta tätä harjoitellaan ettei jää matkasta.
Jäävät oli super hienot! Ehkä seistessä otti muutamia askeleita käskyn aikana, mutta muuten hyvä, ja parani toisto toistolta.
Yhteinen paikallamakuu meni myös hyvin. Ei vilkuillut paljoa muualle, ja ei häiriintynyt Lutoa palkatessa.
Koko viikko on siis omistettu vain minulle, Niilolle ja treeneille <3
Sunnuntaina pyöräiltiin hallille vähän agittamaan Niilon kanssa. Otettiin aluksi puomia. Laitoin namialustan puomin toiseenpäähän ja lähetin sitten toisesta päästä aika kaukaa. Vauhti oli tosi hyvä, ehkä vähän varovainen kun se treenipuomi ei mikään uusi enää ole. Huusin "koske" ja sinne se pysähtyi koskemaan alustaa, ja sitten vasta minä lähdin tulemaan kontaktille.
Toisella kerralla juoksin suoraan ohi, ja pysyi hyvin.
Sitten keinua (ekaa kertaa). Onneksi tämä oli sentään se kangaspintainen niin ei ole mikään hutera. Laitoin mari rimaa tukemaan keinua niin että se ei noustessa liikkunut mihinkään. Laitoin päähän paljon herkkuja, ja sinnehän se ampaisi aivan kuten puomillakin. Tehtiin paljon tällaisia toistoja, ja aloin jo vaatimaan maahan menoa aivan käressä. Teki sitä jo ilman käskyäkin. Lähetin eri kulmista, ja muisti aina mennä suorassa linjassa keinulle.
Mentiin sitten ulkokentälle kun alkoi tulla kuuma. Nilo oli edelleen irti kun ei kentällä muita ollut. Yritin siinä väsätä jotain aitojen kanssa, kun yhtäkkiä kuuluu PAMAUS. Niilo oli mennyt itekseen kenulle, ja säikähtänyt liikettä. Tippui sitten alas. Oli vielä se rämä treeni keinu jota kaikki koirat pelkää.
Lopetin treenit iloisesti pienen onnettomuuden jälkeen, eli paljon putkia, putkia ja putkia.
Treenin jälkeen pesin Niilon shampoolla.
Tiistai käytiin taas hallilla, mutta tälläkertaa seuranamme oli Jenna ja Rami.
Aloittelin Niilon kanssa kujakeppejä. Kavensin kujaa noin 3 kertaa, eli en vielä kovin kapeaa kujaa tehnyt. Niin että koira vielä vain juoksee läpi. Hyvin sujui molemmilta puolilta, ja käytin apuna kuppia, jolle varasti vain pari kertaa (siis VAIN).
Treenin jälkeen käväistiin uimassa, ja niksu haki jopa keppiä vedestä!
Kun sitten palattiin hallille niin päätin testata puomia, jota en ole ottanut sitten äksidentin.
Ja olihan se vähän arvattavissa. Sama puomi kun ennen, mutta ei siihen vaan uskaltanut mennä!!! Just kun sain sen edes jokulaiseen kondikseen, niin piti tulla tällainen takapakki. Makkaraa oli jos minkälaisessa rivissä, mutta ei.
Lopulta pakotteet autoi, ja sain sen kiipeämään itekseen päälle, tosin vieläkin on epävarma.
Keskiviikkona otin peräti kameran mukaan sahalle. Lenkkeiltiin siinä kamalassa helteessä, mutta pysyipähän herra kerrankin piakollaan :D
Uimassakin tuo kävi, mutta arvatkaa oliko se kuivan näköinen kun piti sitä kamalaa vaahtoa alkaa tonkimaan! Ei siinä muuta ku koira uudestaan pesulle, tosin en käyttänyt shampoota, ja se kostautui aamulla kun heränsin kainalossa nukkuvaan kalan hajuiseen koiraan ;o
10,5kk
Illalla pyöräiltiin taas hallille. Oikeasti oli Jaffan treeni-vuoro mutta kun koira on mökillä niin eikös se jälkikasvukin käy?
Jatkettiin keppien työstämistä. Sain sen jo ihan kivaan vaiheeseen, ei kuitenkaan vieläkään tee mitään siksak liikettä, vaan juoksee läpi. Ensikerralla alan jo vaatimaan pienoista pujottelua.
Sitten alkoi nätö-treenit, joten Niilo joutui odottamana tunteroisen hallin seinustalla. Ei muuten vinkunut yhtään!
Kun treenit loppui, alkoi ukkostamaan ja satoi kaatamalla vettä. Me jouduttiin odottamaan siis sateen laantumista, ja reenattiin keinua.
Laitoin keinun vaaka-asentoon. Keinu siis pamahti aina pöydän päälle kun se laskeutui, ja ääntä vaimensi hiekkapussi. Koira ei kyuitenkaan suostunut tulemaan puoliväliä kauemmas, vaan se piti nostaa. Syötin hirveän määrän makkaraa kokoajan, mutta silti oli aika peloissaan. Alastulossa ei ole mitään vikaa, mutta ylös meneminen, ja laudan laskeutuminen on sille liikaa.
Olisiko jollain vinkkejä keinukammoon?
Torstaina tokoiltiin koulun kentällä Anitan ja Luton kanssa,
Niilo oli vireessä juuri paistetun kanan ansiosta. Vaikka oli kuuma, se teki kaiken reippaasti ja hyvin. Jopa seuratessa piti kontaktin kokoajan, eikä siis vilkuillut etensä. Käännökset meni joksenkin hyvin, mutta tätä harjoitellaan ettei jää matkasta.
Jäävät oli super hienot! Ehkä seistessä otti muutamia askeleita käskyn aikana, mutta muuten hyvä, ja parani toisto toistolta.
Yhteinen paikallamakuu meni myös hyvin. Ei vilkuillut paljoa muualle, ja ei häiriintynyt Lutoa palkatessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)