Niilotus viikko

"Lähtekää te muut vaan mökille. Minä jään niilon kanssa tänne!"
Koko viikko on siis omistettu vain minulle, Niilolle ja treeneille <3

Sunnuntaina pyöräiltiin hallille vähän agittamaan Niilon kanssa. Otettiin aluksi puomia. Laitoin namialustan puomin toiseenpäähän ja lähetin sitten toisesta päästä aika kaukaa. Vauhti oli tosi hyvä, ehkä vähän varovainen kun se treenipuomi ei mikään uusi enää ole. Huusin "koske" ja sinne se pysähtyi koskemaan alustaa, ja sitten vasta minä lähdin tulemaan kontaktille.
Toisella kerralla juoksin suoraan ohi, ja pysyi hyvin.

Sitten keinua (ekaa kertaa). Onneksi tämä oli sentään se kangaspintainen niin ei ole mikään hutera. Laitoin mari rimaa tukemaan keinua niin että se ei noustessa liikkunut mihinkään. Laitoin päähän paljon herkkuja, ja sinnehän se ampaisi aivan kuten puomillakin. Tehtiin paljon tällaisia toistoja, ja aloin jo vaatimaan maahan menoa aivan käressä. Teki sitä jo ilman käskyäkin. Lähetin eri kulmista, ja muisti aina mennä suorassa linjassa keinulle.

Mentiin sitten ulkokentälle kun alkoi tulla kuuma. Nilo oli edelleen irti kun ei kentällä muita ollut. Yritin siinä väsätä jotain aitojen kanssa, kun yhtäkkiä kuuluu PAMAUS. Niilo oli mennyt itekseen kenulle, ja säikähtänyt liikettä. Tippui sitten alas. Oli vielä se rämä treeni keinu jota kaikki koirat pelkää.
Lopetin treenit iloisesti pienen onnettomuuden jälkeen, eli paljon putkia, putkia ja putkia.

Treenin jälkeen pesin Niilon shampoolla.

Tiistai käytiin taas hallilla, mutta tälläkertaa seuranamme oli Jenna ja Rami.
Aloittelin Niilon kanssa kujakeppejä. Kavensin kujaa noin 3 kertaa, eli en vielä kovin kapeaa kujaa tehnyt. Niin että koira vielä vain juoksee läpi. Hyvin sujui molemmilta puolilta, ja käytin apuna kuppia, jolle varasti vain pari kertaa (siis VAIN).

Treenin jälkeen käväistiin uimassa, ja niksu haki jopa keppiä vedestä!
Kun sitten palattiin hallille niin päätin testata puomia, jota en ole ottanut sitten äksidentin.
Ja olihan se vähän arvattavissa. Sama puomi kun ennen, mutta ei siihen vaan uskaltanut mennä!!! Just kun sain sen edes jokulaiseen kondikseen, niin piti tulla tällainen takapakki. Makkaraa oli jos minkälaisessa rivissä, mutta ei.
Lopulta pakotteet autoi, ja sain sen kiipeämään itekseen päälle, tosin vieläkin on epävarma.

Keskiviikkona otin peräti kameran mukaan sahalle. Lenkkeiltiin siinä kamalassa helteessä, mutta pysyipähän herra kerrankin piakollaan :D
Uimassakin tuo kävi, mutta arvatkaa oliko se kuivan näköinen kun piti sitä kamalaa vaahtoa alkaa tonkimaan! Ei siinä muuta ku koira uudestaan pesulle, tosin en käyttänyt shampoota, ja se kostautui aamulla kun heränsin kainalossa nukkuvaan kalan hajuiseen koiraan ;o






10,5kk

Illalla pyöräiltiin taas hallille. Oikeasti oli Jaffan treeni-vuoro mutta kun koira on mökillä niin eikös se jälkikasvukin käy?
Jatkettiin keppien työstämistä. Sain sen jo ihan kivaan vaiheeseen, ei kuitenkaan vieläkään tee mitään siksak liikettä, vaan juoksee läpi. Ensikerralla alan jo vaatimaan pienoista pujottelua.

Sitten alkoi nätö-treenit, joten Niilo joutui odottamana tunteroisen hallin seinustalla. Ei muuten vinkunut yhtään!
Kun treenit loppui, alkoi ukkostamaan ja satoi kaatamalla vettä. Me jouduttiin odottamaan siis sateen laantumista, ja reenattiin keinua.
Laitoin keinun vaaka-asentoon. Keinu siis pamahti aina pöydän päälle kun se laskeutui, ja ääntä vaimensi hiekkapussi. Koira ei kyuitenkaan suostunut tulemaan puoliväliä kauemmas, vaan se piti nostaa. Syötin hirveän määrän makkaraa kokoajan, mutta silti oli aika peloissaan. Alastulossa ei ole mitään vikaa, mutta ylös meneminen, ja laudan laskeutuminen on sille liikaa.

Olisiko jollain vinkkejä keinukammoon?

Torstaina tokoiltiin koulun kentällä Anitan ja Luton kanssa,
Niilo oli vireessä juuri paistetun kanan ansiosta. Vaikka oli kuuma, se teki kaiken reippaasti ja hyvin. Jopa seuratessa piti kontaktin kokoajan, eikä siis vilkuillut etensä. Käännökset meni joksenkin hyvin, mutta tätä harjoitellaan ettei jää matkasta.
Jäävät oli super hienot! Ehkä seistessä otti muutamia askeleita käskyn aikana, mutta muuten hyvä, ja parani toisto toistolta.
Yhteinen paikallamakuu meni myös hyvin. Ei vilkuillut paljoa muualle, ja ei häiriintynyt Lutoa palkatessa.