Champion international de beaute

Lähdin sitten reissuun. Aika extemporee, kun viikkoa ennen ilmojen päättymistä huomasin että eräs bussi etsii matkaan lähtijöitä. Suuntana siis Liettua, ja Vilna, koirista mukana vain Jaffa.

28.2. kello 13 Lähti juna Oulusta, joka kesti 8h. Helsingissä hyppäsin ratikkaan, ja Katajanokan terminaalissa tapasin muut matkustajat, jotka olivat tulleet Raisiosta. Samantien siis koira bussiin ja immeiset Viikkarin kyytiin. Koirista mukana oli 2 tibbeä, 2 farkkua, 2 pemua, cardi, jöötti ja whippet. Matkan järjesti Riitta Kokkonen, jolla selvästi oli kokemusta näyttelyreissusta. Kaikki meni aivan mallikkaasti, joten ekaksi bussireissukseni mieletön kokemus, Suosittelen!

Puoliltaöin olimme Tallinnassa, josta auto-matka jatkui Viron läpi Latvian rajalle. Jaffa siis pääsi ekaa kertaa kunnolla jaloittelemaan 15h matkustamisen jälkeen. On se vaan reipas reissaaja.

Liettuan rajalle päästiin aamutuimaan, jossa taas pissitauko. Vilnassa perillä perjantaina puoliltapäivin, eli 24h voisin sanoa että kesti matkanteko.

Illalla vielä piipahdus Akropolis-ostoskeskuksessa, ja hotellilla trimmasin Jaffan loppuun.

2.3. Koitti näyttelypäivä, joka oli siis Liettuan voittajanäyttely. Kehän luota bongasin parsoneista yhden suomalaisen, joka oli kyllä koko reissun piristys.

Kehiä ehdittiin jännittämään viitisen tuntia ennen H-hetkeä. Parsoneita oli siis ilmoitettu 4, joista 2 uroksia ja 2 narttua. Uroksissa Jaffaa ennen kilpaili AVO-uros Liettuasta. Tälle Eri. Jaffa oli sitten valioissa. Vaan kylläpä oli hetkinen kehä, kun en saanut koiraa edes kunnolla seisotettua, kun arvostelu oli jo tehty. PU-kehässä kierros ympäri ja tuomari osoitti minut cacibin kohdalle. Tässä vaiheessa Jaffasta tuli siis inttivalio, Liettan muotovalio ja Liettuan voittaja-13.
Nartuissa junnu oli poissa, joten suomalainen oli paras narttu. Koitti roppi kehä, ja tuomari valitsi Jaffan voittoon. Oli kyllä kuin kirsikka kakun päälle tuo voitto, en osannut yhtään odottaa. Tosin tämä voitto tuntui niin helpolta, että en osaa kyllä arvostaa. Nyt tiedän että nämä litilati tilltelit on okeasti melko arvottomia.

Tuomari Ludmila Tsistjakova ROP LtV-13 LT-MVA C.I.B arvostelsta ei saa mitään selvää.

VSP Danscan's Frederika & ROP Tallitontun Yvo
(c) Minna Teerijoki

Tässä vaiheessa voidaan siis siirtyä siihen mitä lähdin Liettuasta hakemaan. Eri oli jo kova sana kun karva ei ollut kuosissa. Pitkä pohjavilla tiesi pigmentin liikanäkymistä, joten lyhyt karva oli tökerön näköinen. Lisäksi Jaffa samastui hieman jackrusseleihin, kun venäläiset puunasi ne pieniksi nallekarhuiksi. Jaffalla kun oli jalkakarvat aika pitkänä. Toisekseen luulin että voittajanäyttelyyn tulisi enemmän koiria. Tosiasiassa me lähdettiin vaan lomalle, ja katsomaan mitä Balttian näyttelyt on olevinaan. Hieno paikkahan Litexpo olikin, ja paljon hienoja suomalaisa koiria!

Päästiimpä meidän ekaan ryhmäkehäänkin, vaan läpijuoksuhan se oli. Tuomarina toimi meidän huominen tuomari, ja taas sunnuntaina ryhmätuomarina olisi tämän päivän tuomari.

Tässä vielä kuv RC:n kuvauspisteeltä jonne roppi pääsi. Ei ollu oikein aikaa seisottaa koiraa :/

3.3. Sunnuntaina väsytti niiin paljon, että teki kyllä mieli jäädä nukkumaan, vaan kun 55e maksaa yhdestä kehästä, niin mehän kisataan sitte koko rahan edestä!

Tällä kertaa molemmat Liettualaiset koirat (uros ja narttu) olivat poissa, jotenka Suomalaisten juhlaa oli tämä parson-kehä. Tuomari Robert Kanas. Terrierispesialisti mitä ilmeisimmin, kun russeleissakin EH heilui, ja arvostelu oli muutenkin tarkempaa mitä ed. päivänä. Pöydällä jopa spannasi Jaffan jne.
Valitettavasti tänään narttu sai EH:n, joten Jaffa oli automaattisesti ROP, harmitti kyllä kun ei yhtään kilapilua saatu aikaiseksi, ja vähän jo sovittiin että jos tänään sattuisi toisippäin :(

Exelent type, very good size. Korrect body type. Very nice head, good boans. w.x behing. good coat quality but too short trimming today. moves a bit close behind. Lopuista en saa selvää.
ROP ja joku ihmeen Vilnius cup winner 2013

Ja ei muutako uusiin kuviin ja ryhmäkehiin, joka oli taas läpijuoksu :)
Älkää katsoko mun hiuksia, tiedän että ne on kamalat.

Illalla lähdettiinkin paluumatkalle hirvittävässä myrskyssä Latvian pottupeltoteitä. Onneksi Jaffa nukkui paremmin kuin minä sinä yönä.

4.3. Maanantaina 11 aikaan olin takaisin helsingissä, jossa oli määrä tavata naapuri ja shoppailla hieman. Vaan sepä muuttui sitten mnun ja Jaffan keskinäiseksi shoppailuksi Kampissa, jossa poika oli kyllä tosi hienosti. Oikea citybuudeli! Nyt se rakastaa rullaportaita enmmän kuin hissejä :D

Jaffa on nyt vhdoin ja viimein Kansainvälinen muotovalio! Arvatkaa vaan nähdäänkö meitä enää näyttelyissä? EI IKINÄ! Olis vaan pitänyt uskaltaa lähteä aikaisemmin reissuun, mutta ehkä tämmönen yksi CACIB/vuosi on ihan hyvä tahti?