Lauantaina Olin Jaffan kanssa, ja rata näytti tältä...
Jaffa oli alussa ihan kivassa vireessä, mutta mitä enemmän sen kanssa teki, sitä enenmmän se myös lopahti. Joo kuumu aina muka alussa ku lähettiin tekemään, mutta hiipu sitte ku teki :D
Lyhyesti: menin 3 esteelle ottamaan vastaan, 4 jaakotus. Jouduin viemään sen aika kauas 5-putkelle. 8-9 perus pyöritystä, ja aalle leijeröinti hypyn takaa. Sitten tulikin se kohta josta ei päästy eteenpäin. Masennuin aivan täysin kun en osannut ajoittaa/rytmittää liikkeitäni + koira oli ärsyttävän hidasliikkeinen. 13-14 persjättö, ja 14 jaakotus.
Sitten jätettiin pari estettä välistä ja jatkettiin 22-esteeltä. 27 leijeröinti.
Käytimme paljona ikaa Jaffan putken suorittamisen analysoimiseen. Seppo yritti katsoa miski se on niin epävarma putkissa. Se ei hae niitä aivan intona (eikä ole koskaan hakenutkaan), ja löntystää putket. Tämä vain jos sinne tulleen esteen kautta, sillä jos putki on eka este, se menee sen räjähtämällä sisään... HUOH! Ei se keksinyt mitään muuta kuin että kauheet vetoleikit aina kun se tulee putkesta.
Sunnuntaina oltiin Niilon kanssa jo ennen yhdeksää hallilla! Sama rata tänäänkin, mutta hieman eri järjestyksessä. Ei me ehditty käymään kuin pari hassua suoraa, kunnes jäätiin analysoimaan Niilon liikkumista, ja sitä kuinka lahna se on.
Estejärjestys 5-3-2-1 mutta kaikki ihan vaan suoraa. hypyt oli 20cm, mutta silti se hakee edelleen sitä askelpaikkaa. Ei pysähdy, mutta huonosti hyppää silti.
Neuvoksi sain että mahdollisimman helppoja juttuja nyt tuon koiran kanssa. Se paineistuu hirveesti siitä jos minä olen sen vieressä juoksemassa, tai jos N joutuu juoksemaan mua kohti... HUOH!
Mutta kyllä mä tän olen aina tiennyt, että se ei syntynyt agiin, vaan tokoon. Se tekee kaiken siksi kun sitä käsketään, ei siksi että se saa tehdä. En väitä etteikö se tykkäis lajista, mutta sen työskentelyinto on paljon motivoituneempaa tokossa.
Heti reenien jälkeen lähdettiin Ruskoon mätsäriin. Ekat mätsit Niilolle tälle vuodelle. Ilma oli kylmä, ja 4h meni ennen kuin päästiin kehään. Tuomari Marjo Järventölä (ulkomuototuomari).
Pieniä aikuisia oli 51, ja Niilo numero 50. Esiintyminen meni muuten ok, mutta pöydällä ei antanut katsoa hampaita, ylläri. Saatiin kuitenkin punainen! Onneksi värikehät alkoivat heti, ja päästiin samalla vireellä kehään. N oli jo ihan poikki pitkästä päivästä, mutta liikkeet meni kuitenkin niin hyvin, että päästiin 6 parhaan joukkoon 25:stä punaisesta!
Sitten piti vielä seisoa vähän, mutta eihän se jaksanut. Oli levoton, joten kiitos ja näkemiin.
Tyytyväinen silti olen. Trimmasinkin sen edustuskuntoon yöllä, joten se ulkonäkö varmaan myös vaikutti (pupsi). Mutta voin kertoa että vähään aikaan en mene huvikseni mätsäriin seisomaan :D
Lenkillä bisfri Wernerin ja slapko Viivin kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti