Jaffan hypäri
https://youtu.be/DhqnFWAVTBU?t=1h59m2s
Rata tuntui täydeltä kaokselta. Muistan vain sen että radalla oli kamala meteli eikä Jaffa liikkunut. Se oli omissa maailmoissaan ja himmailikin jossain vaiheessa. Katseli yleisöä ja ihmetteli tuomaria. Erittäin epä-Jaffamaista. Metelin takia en kuullut tuomarin vihellyksiä saatika kuulutuksia. En tietystikään tajunnut että satiin hylky. Jaffa kyllä astui pituuden päälle mutta ei se kyllä keppien välistä mennyt!
Niilon hypäri
https://youtu.be/DhqnFWAVTBU?t=3h47m5s
Nolla! Sija 63, joten ei asiaa jatkoon.
Jaffan agirata
https://youtu.be/whDkHk9GadI?t=2h13m4s
Nyt oli jo parempi. Silti hidas nolla :(
Niilon agirata
https://youtu.be/GRQpoGA6eNs?t=1h4m14s
Voi harmituksen harmitus! Tehtiin meidän parasta rataa viikonlopulle, mutta sitten olin liian kunnianhimoinen tuon puomin suhteen. Halusin ehtiä puomin jälkeiseen hyppyyn päällejuoksuun, mutta koira lähtikin seuraamaan jalkoja ennen puomia.
29. kesäkuuta 2015
22. kesäkuuta 2015
16. kesäkuuta 2015
Jaffa SM-19
KUVA
Upeat kotikisat takana! Koko viikonloppu tuli vietettyä kisoja katsellen, mitä nyt perjantain kisat jätettiin välistä.
Lauantaina joukkuekisoissa vedettiin Niilon kanssa kassin mini-joukkueessa nollatulos mukavalla -2 ajalla. Ihan täyttä ei menty mutta haastavasta radasta selvittiin mainiosti. joukkeen sijoitus 29. Medijoukkue sijalle 41, jossa Jaffa vähän viihdytti yleisöä kymmenellä virheellä. Lainakoira Usvalla hyllytettiin myös.
Niilon rata
Sunnuntaina kisattiin yksilönä. Jaffa aloitti aamun tekemällä nollan medien hyppyradalla, sijoitus 24. Se oli kyllä aivan loistava rataprofiili meille, ja luulen että jonkilainen flow-tunne saatiin aikaiseksi, koska me vedettiin ihan täysiä ja apinanraivolla. Aika alittui juuri ja juuri, 0,98 sekuntia, että oli se tosi tiukka ihanne. Nostettiin sijoitusta finaaliradalla sijalle 19, sillä tehtiin sielläkin nolla, kontaktien takia lievällä yliajalla.
Mutta miettikää nyt kuinka ilmiömäinen suoritus tuo oli Jaffalle, vieläpä 45cm rimoilla! Aivan uskomatonta oli myös se ettei herra tohtinut H-hetkellä räiskiä kontakteja vaan oti ne oikein kuuliaisesti. Mitä ihmettä meissä on oikein tapahtunut tuon koiran osaamisessa? Eihän meillä ole edes omaa koutsia, vaan treenaillaan itse satunnaisesti silloin kun jaksaa.
Kiitos kuuluu Jaffalle, joka vihdoin ja viimein nosti minut ohjaajana seuraavalle tasolle, eli pääsyn SM-kisojen finaaliin. Nämä olivat Jaffan ensimmäiset ja viimeiset SM-kisat, sillä tuolla koiralle ei nopeutensa takia ole enää mitään annettavaa lajille.
Jaffan karsintarata
https://www.youtube.com/watch?v=em3WARWbPy4&feature=youtu.be&t=2h8m5s
Jaffan finaalirata
https://www.youtube.com/watch?v=OpYLteL-z0I&feature=youtu.be&t=1h19s
Olihan se Niilokin yksilöissä, mutta hyllytettiin typerä välistäveto.
Upeat kotikisat takana! Koko viikonloppu tuli vietettyä kisoja katsellen, mitä nyt perjantain kisat jätettiin välistä.
Lauantaina joukkuekisoissa vedettiin Niilon kanssa kassin mini-joukkueessa nollatulos mukavalla -2 ajalla. Ihan täyttä ei menty mutta haastavasta radasta selvittiin mainiosti. joukkeen sijoitus 29. Medijoukkue sijalle 41, jossa Jaffa vähän viihdytti yleisöä kymmenellä virheellä. Lainakoira Usvalla hyllytettiin myös.
Niilon rata
 |
| Kuva Elsi Pulli |
Sunnuntaina kisattiin yksilönä. Jaffa aloitti aamun tekemällä nollan medien hyppyradalla, sijoitus 24. Se oli kyllä aivan loistava rataprofiili meille, ja luulen että jonkilainen flow-tunne saatiin aikaiseksi, koska me vedettiin ihan täysiä ja apinanraivolla. Aika alittui juuri ja juuri, 0,98 sekuntia, että oli se tosi tiukka ihanne. Nostettiin sijoitusta finaaliradalla sijalle 19, sillä tehtiin sielläkin nolla, kontaktien takia lievällä yliajalla.
Mutta miettikää nyt kuinka ilmiömäinen suoritus tuo oli Jaffalle, vieläpä 45cm rimoilla! Aivan uskomatonta oli myös se ettei herra tohtinut H-hetkellä räiskiä kontakteja vaan oti ne oikein kuuliaisesti. Mitä ihmettä meissä on oikein tapahtunut tuon koiran osaamisessa? Eihän meillä ole edes omaa koutsia, vaan treenaillaan itse satunnaisesti silloin kun jaksaa.
Kiitos kuuluu Jaffalle, joka vihdoin ja viimein nosti minut ohjaajana seuraavalle tasolle, eli pääsyn SM-kisojen finaaliin. Nämä olivat Jaffan ensimmäiset ja viimeiset SM-kisat, sillä tuolla koiralle ei nopeutensa takia ole enää mitään annettavaa lajille.
Jaffan karsintarata
https://www.youtube.com/watch?v=em3WARWbPy4&feature=youtu.be&t=2h8m5s
Jaffan finaalirata
https://www.youtube.com/watch?v=OpYLteL-z0I&feature=youtu.be&t=1h19s
Olihan se Niilokin yksilöissä, mutta hyllytettiin typerä välistäveto.
10. kesäkuuta 2015
Fi ava Jaffa!
Kisat Virpiniemessä 6.-7.6. Tuomareina Katarina Virkkala (la) ja Vesa Sivonen (su). Yhteensä 10 starttia tuli juostua.
Niilo kisasi vain lauantaina, ja tehtiin tuplat! Sijoituksin 2 ja 5. Nyt on ekat nollat ensvuodelle takataskussa.
Lainakoira lagotto Usvan kanssa meni vähän pipariksi koko viikonloppu. Saatiin me ihan hyviäkin pätkiä, mutta esim. kepit tökki joka radalla. Sunnuntaina se lähti molemmila kerroilla etsimään mammaa, eikä ottanut kontakteista kuin aan. Lauantaina kontaktit oli huomattavasti paremmat.
Jaffa tiputti agiradalla ensimmäisen riman, mutta hypyrata mentiin nollana. Sijoituksin 3 ja 4.
Sunnuntaina oli aivan kaamea ilma. Sadetta tuli puuskissa, tuulta yli 10m/s eikä ollut yhtään kivaa kun oli kokoajan märkänä. Tunnetusti me ollaan jaffan kanssa tehty parhaat radat sateessa, ja niinhän me paineltiin menemään. Harmi vaan kun ei ole videota, mutta ekalla radalla yhdeltä hypyltä tuli kielto, joten sijoitus kolmas. Toisella radalla VOITTONOLLA ja SERT-A! Jaffasta tuli vihdoin ja viimein suomen agilityvalio! Osallistujia oli vain 10, mutta ei sentään ainoa nollatulos. Puolet kisaajista oli jäänyt kotiin myrskyn vuoksi, mutta onneksi me lähdettiin :)
Ei olisi paremmin voinut valioituminen ajoittua, koska viikonloppuna on SM-kisat, ja jos jaksan Jyväskylään vielä lähteä karsintoihin niin ne on sitten sille viimeiset kinkerit. Jos tässä kesän aikana tehdään vielä reissuja Ruotsin puolelle niin siellä sitten yritetään muutama startti.
6. kesäkuuta 2015
Unelma nimeltä mudi
Tällä viikolla olen ollut murheen murtama, sillä minulle kerrottiin tosiasiat. Unelma nimeltä mudi on pilalla.
Mato on nyt kisaikäinen agilityyn, joten vein sen mittautettavaksi kisoihin. Olin koristellut kisakirjan ja päälystänyt sen jo valmiiksi, koska olin aivan innoissani odottanut tätä hetkeä. Odotin koko 1,5 vuotta että saan mittauttaa Madon. Tuomari oli kuitenkin sitä mieltä että se on maxi. Ensimmäinen mittaustulos oli 44,5cm. Toisella yrittämällä 40cm. Näiden perusteella tehtiin päätös. Olin siinä vaiheessa niin shokissa etten tajunnut kysyä onko mittausta pakko varmentaa. Tarkoitus oli kuitenkin kisata vasta kevällä.
Eilen oli aika Suvi Matilaiselle selästä löytyneet LTV:n takia. Halusin tietää onko mahdolliset oireet selkävaivaan liityviä, koska en FysiOtuksesta oikein muita vastauksia saanut kuin että se on jumissa ja pahasti. Suvi huomasi jo sisään astuessa että keventää oikeaa takajalkaa, ja tarkemmassa syynissa tämän jalan polvi napsui hieman. Keventämiselle ei löydetty järkevää selitystä.
Takapään jumeille löytyi vastaus vinosta lantiosta, siihen se sai laaseria. Sain myös vastauksen ulkosyrjäisiin takatassuihin, ja ne ovat yhteydessä LTV:hen. Kapea lantio vielä korostaa tätä ulkokierteisyyttä. Varpaat olivat tämän johdosta lukossa, koska koira työntää vauhtia vetäessään aivan väärässä asennossa. Takapotkut jää vajaiksi koska takajalat ei vaan taivu, ja tykkää pitä jalat kropan alla. Siksi on kivempi laukata kuin ravata.
Fakta on nyt se että tuo koira on ihan paska rakenteeltaan. Jos sen kanssa meinaa agilityä jatkaa niin se tulee vaatimaan helvetinmoista huoltoa. Jatkaa aijon niin kauan että vielä jonain päivänä saan sen medeihin, koska maxeissa se ei tule pärjäämään eikä se tule sitä rasitusta kyllä kestämäänkään.
Niin että oliko jossain se mudien roskalava? Mää en nyt oikeesti tiiä mitä tuon koiran kanssa tekis. Kertokaa joku?
Mato on nyt kisaikäinen agilityyn, joten vein sen mittautettavaksi kisoihin. Olin koristellut kisakirjan ja päälystänyt sen jo valmiiksi, koska olin aivan innoissani odottanut tätä hetkeä. Odotin koko 1,5 vuotta että saan mittauttaa Madon. Tuomari oli kuitenkin sitä mieltä että se on maxi. Ensimmäinen mittaustulos oli 44,5cm. Toisella yrittämällä 40cm. Näiden perusteella tehtiin päätös. Olin siinä vaiheessa niin shokissa etten tajunnut kysyä onko mittausta pakko varmentaa. Tarkoitus oli kuitenkin kisata vasta kevällä.
Eilen oli aika Suvi Matilaiselle selästä löytyneet LTV:n takia. Halusin tietää onko mahdolliset oireet selkävaivaan liityviä, koska en FysiOtuksesta oikein muita vastauksia saanut kuin että se on jumissa ja pahasti. Suvi huomasi jo sisään astuessa että keventää oikeaa takajalkaa, ja tarkemmassa syynissa tämän jalan polvi napsui hieman. Keventämiselle ei löydetty järkevää selitystä.
Takapään jumeille löytyi vastaus vinosta lantiosta, siihen se sai laaseria. Sain myös vastauksen ulkosyrjäisiin takatassuihin, ja ne ovat yhteydessä LTV:hen. Kapea lantio vielä korostaa tätä ulkokierteisyyttä. Varpaat olivat tämän johdosta lukossa, koska koira työntää vauhtia vetäessään aivan väärässä asennossa. Takapotkut jää vajaiksi koska takajalat ei vaan taivu, ja tykkää pitä jalat kropan alla. Siksi on kivempi laukata kuin ravata.
Fakta on nyt se että tuo koira on ihan paska rakenteeltaan. Jos sen kanssa meinaa agilityä jatkaa niin se tulee vaatimaan helvetinmoista huoltoa. Jatkaa aijon niin kauan että vielä jonain päivänä saan sen medeihin, koska maxeissa se ei tule pärjäämään eikä se tule sitä rasitusta kyllä kestämäänkään.
Niin että oliko jossain se mudien roskalava? Mää en nyt oikeesti tiiä mitä tuon koiran kanssa tekis. Kertokaa joku?
24. toukokuuta 2015
Terveystarkastuksissa
Sanotaan että matoeläimet ovat selkärangattomia. Kuitenkin luustokuvissa näkyi kaikki nikamat paikallaan, lonkat tiiviit ja nivelet kauniin pyöreät, myös kyynärissä. Silmät peilattiin terveiksi (ei edes ylimääräisiä ripsiä) ja polvet ovat kestäneet väräsäärisen menoa. Koiralla ikää nyt muutamaa päivää vaille 1v 6kk. Kuvaaja Kaisa Wickström, Animagi Oulu.
Kaikkien niiden hyvien uutisten jälkeen tuli yksi mutta. Se mutta näkyi lonkkakuvassa, nimittäin LTV3. Eli nikaman epäsymmetrisyys.
"ELT Anu Lappalainen, Helsingin yliopisto
Välimuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebra, LTV) on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen nikamaepämuodostuma, jonka periytymismekanismia ei tunneta. LTV:llä tarkoitetaan nikamaa, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. Välimuotoinen nikama voi olla viimeinen lannenikama (L7), jolloin puhutaan sakralisaatiosta tai ensimmäinen ristiluun nikama (S1), jolloin puhutaan lumbalisaatiosta. Muutos voi olla symmetrinen eli samanlainen oikealla ja vasemmalla puolella tai epäsymmetrinen, jolloin selällään otetussa röntgenkuvassa nähdään puoliero. Diagnoosi tehdään usein lonkkakuvasta, josta voidaan nähdä koiran ristiluu ja lanne-ristiluuliitos yhdestä suunnasta (”ylhäältäpäin”). Joillain koirilla lannenikamien lukumäärä on poikkeava, normaalin 7 nikaman sijaan näillä koirilla on 8 tai 6 lannenikamaa. Tämä on yksi LTV:n muoto ja se voidaan nähdä sivusuunnasta otetusta röntgenkuvasta (koira on kuvattaessa kyljellään), jossa ristiluun lisäksi näkyy koko lanneranka.
LTV:tä esiintyy useilla koiraroduilla, ja ainakin saksanpaimenkoirilla sen yhteydestä selkävaivoihin on tutkimustietoa. LTV altistaa lanne-ristiluuliitosalueen varhaiselle rappeutumiselle, minkä seurauksia voivat olla takaselän kivut ja pahimmassa tapauksessa takajalkojen halvausoireet. Hoitona käytetään lepoa ja kipulääkkeitä ja vakavimmissa tapauksissa leikkaushoitoa. Kotikoirina sairastuneet koirat pärjäävät usein melko hyvin, mutta ennuste paluusta harrastus- tai työkoiraksi on epävarma."
Tässä voi olla vastaus matosen huonoon liikkumiseen, ja siihen miksi se on lähes aina jumissa. Ollaan käyty nyt kahdesta FysiOtuksessa, jossa se on saanut myös laserhoitoa. Nyt sitten mietitään minkälainen tulevaisuus tällä harrastuskoirala on. Ehkä eniten merkkaa 1.6. tehtävä mittaus agilityn osalta. Sitten alkaa punnitseminen, jos koira onkin maxi.
Tässä vielä muut kuvat. ja huom, virallisia tuloksia ei ole vielä tullut Anulta.
6. toukokuuta 2015
Tornion vappuralli
Voi harmituksen harmitus! Pitikin mennä sössimään juuri ne kisat joissa meidä piti onnistua, ja joissa meidän piti tehdä nollia, ja joissa meidän piti voittaa. Mutta, nyt täytyy vain todeta että aina ei voi voittaa. Typeränä en osannut tankata päivään. Ensimmäinen startti oli 14:00 joten kyllähän se nälkä tulee jos syö vain kaurapuuroa aamulla, ja yleensäkin valmistautuu päivään niinkuin startti olisi 10:00. Tämän seurauksena jalat oli hapoilla ja voimat nollassa eli spurtit teki tiukkaa. Sitten kun vielä yrittää selvityä viidestä suht suoraviivaisesta radasta täysillä, niin ei se ole kiva tunne, ei yhtään.
Lyhyesti: mahkut kolmeen sertiin, ei voitettu yhtään. Osallistujia 10 per. rata, niin johan se pistää mietityttämään. Siellä nyt vaan sattu olemaan kovia koiria vastassa, ja Jaffan kontaktit oli taas sitä samaa vanhaa. Niilo hävisi sekunnilla hyppysertin. Sekin oli viimeinen rata koko päivälle, että jos olisin ollut juoksukuntoinen niin varmasti oltais saatu sen verran kiinni.
Lyhyesti: mahkut kolmeen sertiin, ei voitettu yhtään. Osallistujia 10 per. rata, niin johan se pistää mietityttämään. Siellä nyt vaan sattu olemaan kovia koiria vastassa, ja Jaffan kontaktit oli taas sitä samaa vanhaa. Niilo hävisi sekunnilla hyppysertin. Sekin oli viimeinen rata koko päivälle, että jos olisin ollut juoksukuntoinen niin varmasti oltais saatu sen verran kiinni.
22. huhtikuuta 2015
Matoagilityä
On se Matonenkin aksannut. ollaan päästy muutaman kerran isompan halliin treenaamaan, ja siellä koiruus onkin yllättänyt irtoamistaidoillaan. Taskilassa se vaan tulee käteen ja kiljuu.Häiriötreenit ovat edelleen kulmakivi, koska koira ei keskity, hyökkii koutsia päin ja touhottaa omiaan. Menee siis ylikierroksilla. Nyt yritetään treenata kesä ohjatussa ryhmässä kassilla, ja sillä isolla kentällä.
Tässä vahän matskua maaliskuulta.
Kontakteissa ollaan otettu isoja edistysaskelia. Puomi on jo valmis. Tosiinaan tulee läpi mutta juokseepahan lujaa. Keinuakin tehtiin ekaa kertaa kokonaista viimeviikolla, mutta vaatii vielä rohkaisuja koska pari kertaa hyppäsi pois keskenkaiken, vaikka halua kyllä löytyy. Aata ollaan treenattu kahdesti. juokseminen on huippukivaa ja nyt pitäisi alkaa naksutella niitä oikeita askelmerkkejä.
Jaffa kisasi kassin kisoissa 19.4. parilla Mika Moilasen agiradalla. Ei ollu meno päällä eikä kokeilut onnistunu. Eikä varsinkaan ne kontaktit. No tietääpä etten enää ikinä kisaa Animagi areenalla.
Tilaa:
Kommentit (Atom)