2. lokakuuta 2015

Pikkupaimen

Ihan ekaksi hehkutetaan sitä että Jaffan AVA on tullu koiranettiin, ja sain tuon kesäkuisen saavutuksen ikuistettua kuvaksi asti.


Toisekseen paimennuksurssi on nyt taputeltu, joten avataas sitä hieman. Minulle uusi laji tuotti hieman tuskaa, koska A vaikeat lampaat ja B vaikea koira.

Viideltä viikolta käteen jäi aika paljon koiran hallintajuttuja. Mato tykkää tehdä itse töitä jos se ei saa minulta ohjeita kokoajan. No, ilman ohjeitakin saattaa kuumua jos lampaat hyökkii päälle. Viimeisellä kerralla sillä oli jo korvat mukana, ja minä ohjeistin koiraa myös. Mulla vaan tahtoo oma äänensävy olla turhan tiukkaa, koska koira haukkuu kokoajan. Eilen koira purki turhautumistaan keppiin, varsinkin kun harjoiteltiin rauhallista ajaoa. Piti keppiä visusti suussaan aina kun laitoin sen koiran lähelle, joten tätä on vielä treenattava.

Ylpeä olen siitä kuinka hyvin Mato hoksaa homman jujun, ja pystyy rauhoittmuaan kun käsken sen maahan. Kuitenkin, ylienergisyys koko touhussa on mulle aivan liikaa ja pakka leviää herkästi. Keltä lie periny? ;P Madon äiti paimentaa Unkarissa. Kurssin videoitaei saanut julkaista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti