Hetken mietin ennen kotoa lähtöä että onko tuonne ulos mitään järkeä lähteä, kun vettä tulee kuin saavista kaatais, ja ukkosmyräkkä oli melkoinen. No ei muuta ku kolmikko autoon ja sadevaatetta päälle. Kisapaikalla parsonit aloitti tärräämisen heti kun oven aukaisin. Neliveto oli päällä koko lämppälenkin, ja jos vähänkään jyrähti niin helvetti oli irti. Matonen ei tunetusti ollut moksiskaan.
Onneksi ukkonen loppui juuri minien rataantutustumiseen, mutta olihan Niilo vielä epävarmalla päällä. Käytin reilusti aikaa sen vireen nostattamiseen ja itsevarmuuden takaisin tuomiseen mm. viemällä sen radan reunalle, vaan ei auttanu. Sitten aloitin pallolla leikkimisen niin johan se alkoi syttyä, ja juuri ennen rataa lähti räksytys päälle. Jaffa olu helpompi tapaus, kun se kuumuu enemmän muiden tekemisistä. Molemmille nollat, mutta neljä putkea peräkäin oli vähän liikaa vireelle. Nuo mun koirat kuin ei kiihdytä putkista, paitsi Niilo suoralla.
Toisella radalla vesi oli jo tehnyt tehtävänsä niin kentälle kuin vaatteillekin. Lompsis vaan vesi loiskui Salomoneissa, vaan niin me tehtiin nollat! Jaffalle piti vielä aata varmistella rytmittämällä, kun ei olla koommin sitä treenattu ilman ponnareita. Ihme, Niilo oli nopeempi!
C hyppy
N 0 (-11,04) sij. 12
J 0 (-11,92) sij. 12
D agility
N 0 (-11,11) sij. 14
J 0 (-10,23) sij. 8
Tykkään kyllä kovasti Salmen radoista. Suomalaiset 3-luokan radat ovat menneet liian vaikeiksi, ja jopa vaarallisiksi tiukkoine käännöksineen, jotka tappavat vauhdin. Eikö voittajaa voida ratkaista nopeuden perusteella? Näillä radoilla rimatkin oli 25 ja 35, eikä ekalla radalla ollut keppejä, johtuen siis sääolosuhteista. Kiva myös ettei ihannetta ole laitettu liian tiukaksi. Nyt on arvokisoihin tuplat takataskussa!
Mato on 8kk! Hieman on jo havaittavissa taka-ahtauden häviämistä. Me on treenattu lähinnä näyttelyjuttuja sosialistamismielessä, sekä pysäytyskontakteja etupalkalla. Mittasin sen, ja hyvin jäi vielä tilaa medimitan alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti