Videolle tuli siis kaksi ekaa rataa, joista saattaa huomata etenemisen kankeuden. Koira ei uskalla revittää ja hakee hyppyjä, vaikka radat olikin ihan hyviä profiililtaan, ja saatiin vauhti pidettyä tasaisena. Viimenen rata oli liian helppo, ja kämmättiin kaks kieltoa keppien sisäänmenosta, kun koira oli niin kuumana! :D hyvä rata oli kun saatiin vihdoin asenne kohdalleen, ja saatiin vaan juosta! Rimatkin oli 25.
Ennen kesän kisoja olis tarkotus edelleen hetsailla koiraa ja palkkailla lyhyistä suoritukista. Sekä erityisesti treenata A kuntoon. Huomaatte varman että kisavideolla ei näy yhtään laukka-askelta aan alastulolla. Heh, no mutta kisaamaan ei mennä ennen kuin se on kunnossa.
Matonen on aloittanut eskarin Ponderan pentujatko-tokossa. Hieman ollaan pihalla kun siellä ollaan jo hieman edellä aikataulussa. Muunmoassa eilen oli toinen kerta, ja treenattiin ruutuun juoksemista sekä oikeaa ja vasenta. Mato raukka kun ei osaa vielä edes tulla käskystä sivulle saatika makoilla edes yhtä sekuntia paikallaan. No meille on yleensä tehty helpotetut versiot tai tehdään jotain muuta. Olen minä nyt oppinut vireen tärkeyden, ja vielä kun muistaisi kehua koiraa enkä vaan keskittyis naksutteluun.
Matosen työskentely on parantunut, ja se on oikein hyvin motivoitavissa ruoalla. Nälkäisenä siitä tulee sählä, mutta minä tykkään. Kurssilaisille ei enää poksuta silloin kun ei tehdä mitään, ja silloin kun tehdään ei tulis mieleenkään nuuskia muita. On se hieno pikkumusta.
Takaraivossa on kuitenkin kokoajan ajatus agilitystä, joten nuo ruutuun juoksut ja noudot ei oikein nappaa :D
Mato osaa jo aika hyvin laatikkotreenin asennon. Pitäisi jokupäivä käydä hallissa testaamassa miten se reagoi mun liikkeeseen. Vapautuskäskykin on päähän taottu. Se on idioottivarma erityisesti ruoka-aikaan.
Ja vielä video kevätpäivän kirmailuista. Niilo on aika hyvin opetanut Matosen kiinnostuksen keppejä kohtaan.
Sitten vähän huonompia uutisia. Käytin 4kk rokotuksilla Tuhatjalassa, kunnes perustarkastuksessa lääkäri kuuli sydämen sivuäänen. Ei kuulemma ollut mikään tavis, joka pennuilta lähtis iänmyötä pois. Onneksi sain parin päivän päähän ultra-ajan Kuopion eläinlääkärikeskukseen, ja kaksi muuta lääkäriä kuulivat myös äänen. Minä kun toivoin että eka lääkäri olisi kuulut omiaan, mutta ei :/
Ultrasta löytyi kammioitten väliseinästä pienenpieni reikä, joka vuotaa. Ennuste on kuitenkin hyvä, sillä lääkkeillä sen pitäisi olla vuoden ikään mennessä umpeutunut. Vika on kuitenkin synnynnäinen, joten jalosussuunnitelmat loppuivat lyhyeen. Reikä ei haittaa koiran elämää millään tavalla, joka oli asiassa positiivista, sillä tulevaisuus harrastuskoirana ei kariutunut.
Toisekseen toinen palli on jossain teillä tuntemattomilla, eikä kolme lääkäriä ole sitä tuntenut. Tämäkin asia joka 8vko ikäisenä tuntui, samoin sydänäänet olivat Unkarissa silloin normaalit. Harmi juttu jolle ei nyt voi mitään. Pääasia että mulla on nyt se pentu kasvamassa, sillä sitä ei olisi tullut jos pentutarkissa olis jotain vikaa havaittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti