Tykkää

Käytiin studiokuvauksissa Kuopion eläinlääkärikseskuksella Jaffan ja Matosen kanssa.
Sateinen keli ei tehnyt hyvää karvalle, ja Jaffalla oli hieman keskittymisohgelmia kun kissat oli vuorossa juuri ennen meitä :D Nyt äänestetään parasta kuvaa!

Tykkäämään Jaffasta pääset tästä.

Ja Matosesta tästä.

 KIITOS!

Kesä tuli!

Hurraaa! Satuin eilen ihan vaan vahingossa tunnustelemaan Matosen jalkoväliä, ja yllätyin, kun tunsin yhden lisäksi kaksi palluraista! En voinut uskoa sitä todeksi, koska sen toisen piti olla mahassa, ja nyt 6kk ikäisenä se vihdoin tuli. Kasvattaja oli oikeassa, kun sanoi että johtuu nopeasta kasvusa kun se sillätavalla karkasi. HUH! Melkein pitää se ilmoittaa pentunäyttelyyn :') Onhan se sentään maailman komein mutiainen.

5,5kk

Jokuaika sitten lenkkeiltiin Sira springerin kanssa, joka oli Matoselle hyvää terapiaa. Jaffa juoksutti tapansa mukaan kaikkia. Olihan tuo innoissaan kun pitkästä aikaa pääsee pois kotoa ja vieläpä koirapiireihin. Kuvat on siis ottanut Marjo Pitkänen, kiitos!

Eilen käytiin kauan odotetulla fyssarikäynnillä Susanna Vartiaisella. Hyppykurssilla Niilo hyppi suorat hypyt vinoon, joten halusin käyttää sen tarkastuksessa. Eipä se ole aijemmin fyssarilla käynytkään.

Heti ensimmäisenä Susanna huomasi koiran nojaavan oikealle puolelle, ja sitten selvisi että vasemmassa jalassa on lihaskato. Ei mitään merkitävää eroa mutta juuri sen verran että selvästi vasen on jäänyt heikommalle käytölle. Siinä selvisi se miksi ponnistuspaikat on joksu shakusessa, kun herra haluaisi hypätä mieluummin vahvempaa jalkaa käyttäen. I-S vaihdoissa ensin nosti itsensä ylös vahvemmalla jalalla ja muutenkin seisoo oudosti. Nyt vaan jumppaamaan ja käydään ne pakolliset kisat eli ässämmit, jonka jälkeen taas tauolle.

Jaffa kävi Kuopion vierailullaan Anna Strömin valmennuksessa. Vähän oli kankeaa menoa, vaikka olihan tuo innoissaan, ja jaksoi yllättävänkin kauan treenata. Leikkaus on tehnyt tehtävänsä kun hajut ei enää vie mennessään. Myös Oulussa käytiin SM-porukan kanssa kahtena iltana treenaamssa, kun olin Oulu KV:ssa töissä viikonlopun.

Mato on innostunut vedestä ihan urakalla. Suu käy ja riemu raikaa kun veteen pääsee. Muutama uintivetokin on jo otettu, mutta liivit pitäs melkeen hankkia jos sattuu että takapakkia tulee.

IHANAA KUN KESÄ TULEE!

Pari muuttujaa

Aloitetaas 26.4. Kajaanin kisoista. Lähdin maakuntamatkalle junalla. Rataantutustuminen oli jo menossa kun astuin halliin sisään, joten iso kiitos Saralle joka nappasi koirat siksi aikaa jotta juoksin radalle! (niin ja kiitos Suski kun hait mut asemalta!) Valmistautuminen ei mennyt ihan rutiinien mukaan kun olin puolessa välissä osallistujia. Sain kuitenkin muutaman hyvän kohdan joita kokeilla kisanomaisena, ja esim. kepit harmittaa kun en ohjannut kunnolla! Toiselle radalle keskityttiin enemmän ja siellä koin jotain aivan uskomatonta, kun Niilo päätti olla röyhkeä ja hallitsematon, jota se ei normaalisti kisoissa ole. Olin erittäin onnellinen että tehty työ tuottaa vihdoin tulosta. Kaiken huippuna aa oli ihan juoksarin näköinen ja puomille saatiin hyvä treeni. Nämä oli parhaita ratoja joita Niilon kanssa on tehty.



Heti toisen radan jälkeen, kun olin palkannut koiran, Niilo lopetti laikkimisen ja alkoi kuikuilla hallin kattoon ja napsi ilmasta jotain - ehkä hiekkaa? Lähdin sen kanssa ulos jossa se paikallaan ollessaan taas katseli ympärilleen. Itselläni tuli heti mieleen että mikäs pörriäinen siinä lentelee mutta mitään ei näkynyt.
Muutama tunti vielä hallilla ja lähdettiin suunnistamaan asemalle ja kotiin. Kotona molemmat pisti nukkumaan ja kun siinä siten heräilivät Niilo oli taas outona, ja ihmetteli ilmassa leijuvia pörriäisiä. Ja kyllä, ei siinä mitään pörriäisiä ollut! Seuraavana päivänä pari lyhyttä sesiiota taas, mutta siihen ne jäivät. Soitin Ouluun Animagiin josko tarkastaisivat silmät, ja saatiin kolmen päivän päähän aika.

Oulussa olimme jo maanantaina ja keskiviikkona päästiin Kaisa Wickströmin vastaanotolle. Siellä peilattiin silmät terveiski, jatsotiin jopa silmän paineet eikä mitään epänomaalia havaittu. Korvat ja nenä ok. kaisa oli sitä mieltä että se saattoi olla epileptis tyyppinen kohtaus. Mitään jatkotutkimuksia ei tehy vaan tultiin siihen tulokseen että elämä jatkuu ja jos kohtauksia ilemee lisää niin sitten voidaan harmita lääkitystä. Nyt minun pitää vaan tarkailla koiraa treeneissä, sillä kohtaus puhkesi rasituksesta.

Oulun loma oli ja meni, mutta viikonloppuna aika meni Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssilla.
Kuten kisavideosta saattaa huomata Niilo on alkanut hakemaan ponnistuspaikkoja joillekin hypyille korkeudesta riippumatta. Kurssilla ei kuitenkaan selvinnyt mistä se johtuisi koska hyppääminen oli Niilolla hanskassa kaikilla harjoituksilla. Fyssarille mennään 20.5. jospa sieltä löytyisi syy.

Oulusta otin Jaffan mukaan muutamaksi viikoksi. Hieman on härdelliä kolmen aktiivisen hurtan kanssa mutta kaikista on toisilleen seuraa :) Jaffa nauttii, ja agility on alkanut taas leikkauksen jälkeen kiinnostamaan.

Hallilla ilme kirkastui :D

Mä osaan istua!