On se Matonenkin aksannut. ollaan päästy muutaman kerran isompan halliin treenaamaan, ja siellä koiruus onkin yllättänyt irtoamistaidoillaan. Taskilassa se vaan tulee käteen ja kiljuu.
Häiriötreenit ovat edelleen kulmakivi, koska koira ei keskity, hyökkii koutsia päin ja touhottaa omiaan. Menee siis ylikierroksilla. Nyt yritetään treenata kesä ohjatussa ryhmässä kassilla, ja sillä isolla kentällä.
Tässä vahän matskua maaliskuulta.
Kontakteissa ollaan otettu isoja edistysaskelia. Puomi on jo valmis. Tosiinaan tulee läpi mutta juokseepahan lujaa. Keinuakin tehtiin ekaa kertaa kokonaista viimeviikolla, mutta vaatii vielä rohkaisuja koska pari kertaa hyppäsi pois keskenkaiken, vaikka halua kyllä löytyy. Aata ollaan treenattu kahdesti. juokseminen on huippukivaa ja nyt pitäisi alkaa naksutella niitä oikeita askelmerkkejä.
Jaffa kisasi kassin kisoissa 19.4. parilla Mika Moilasen agiradalla. Ei ollu meno päällä eikä kokeilut onnistunu. Eikä varsinkaan ne kontaktit. No tietääpä etten enää ikinä kisaa Animagi areenalla.
Pääsiäinen vierähti Rovaniemellä, Ounashallissa kisaamassa. Tykkäsin kovasti pohjasta, ehkä paras missä oon koskaan juossut! Nimimerkillä 10 starttia enkä ollu edes jumissa reissun jälkeen.
Tuomarina toimi molempina päivinä Jari Helin, ja edelleen tavoiteltiin palkintopalleja. Valitettavasti Jarin radat olivat niin suoraviivaisia ja helpohkoja, että muutama muukin teki nollia. Silloin nämä parsonit joutuu alistumaan muiden huippunopeisiin suorituksiin, ja esimerkiksi Jaffan kohdalla (startattiin viimeisten joukossa) homma meni reenaamiseksi. Se oikeastaan sopi meille, koska hieman oli kontaktiongelmaa havaittavissa (taas). Osallistujiakin oli sen verta paljon että vähän tuntui turhauttavalta Niilonkaan kanssa taistella nopeutta vastaan, etenkin kun jouduin hieman rytmittämään sitä puomilla kahden ensimmäisen radan jälkeen otettuaan niistä virheet.
Ekana päivänä ei siis päästy sijoituksille, molemmille yhdet nollat. Toisena päivänä kerettiin rauhassa ihmetellä Rolloa Charloten ja Usvan kanssa ennen kisapaikalle menoa. Pari starttia molemmille, kolme nollaa neljästä. Niilo teki tuplat, ja yllätykseksi tuli kolmanneksi ekalla radalla. Viimeisellä puristettiin kaikki mehut irti, ja persjätöillä vedin koiraa perässä niinkin nopeasti, että voitettiin!
Olen super tyytyväinen Niilon vauhtiin tällä hetkellä. Uusi vinkupossu oli niin ihana että juoksi sen eteen lähes yhtä lujaa kuin treeneissäkin. Yli nelosen etenemillä vauhti on nopeinta meiltä. Vielä pitää kiinnittää huomiota omaan juoksutyyliin ja rytminvaihdoksiin.
Saatkiin kuin saatiinkin jotain kotiinviemiseksi, vaikka siihen tarvittiinkin aika monta starttia. Videot puhukoot puolestaan. Koiramäärät on ihan hatusta heitettyjä kun RAGIT ei oo julkassu tuloksia.
Kerrataas vielä tämänhetkinen tilanne. Niilolta uupuu voittonolla karsintoihin. Jaffalta uupuu yksi agiserti. Serti olisi kiva saada tällä kaudella, koska lopetan sen kanssa viimeistään elokuussa. Siksi molemmat koiruudet ovat mukana kisakentillä.
Eilen siis kisattiin Torniossa, uudenkarheassa heppamaneesissa. Oli kyllä tosi kiva paikka. Jos pelkään likaisia vaatteita ja kuraisia koiria niin sitten en suosittele. Me tykättiin, vaikka maa olikin totuttua pehmeämpi.
Timo Vertanen oli rakentanut mukavia juoksuratoja. 193m tuntui kyllä jaloissa viimeisten esteiden kohdalla, kaikilla neljällä radalla.
Niilo A agility - reilusti yli 4m/s mentiin. Harmillisesti puomin alastulo napsahti, kun tultiin sille niin lujaa. No, toiseksi oltaisi silti jääty. B agility - taas yli 4m/s. Tälläkertaa tehtiin nolla, sijoitus 2.
Jaffa A agility - kontaktit vähän hitaanlaiset, mutta nolla tehtiin, sijoitus 3. B agility - sama virsi tälläkin radalla, sijoitus 3.
Aivan mielettömän hyvä fiilis jäi näistä kisoista! Lisää tätä perjantaina Rollossa! Sillä kirmataan upouusilla kengillä.
16.3. oli Jaffan 8v synttärit. Toivotan että ollaan vasta puolimatkassa :) Vanhuuden merkkejä ei juuri ole. Mitä nyt näkö on tainnut heikentyä, kun pimeällä saattaa alkaa haukkumaan puita. Mielestäni Jaffa on mitä parhaimmassa iässä, sekä erinomaisessa kunnossa. Onnea Jafu!
Olenko jo kertonut että me ollaan muutettu? Ei mitenkään kovin kauas, mutta takaisin maantasalle ja normaaliin asuinmuotoon kylläkin. Ihan Toppilan luonnonhelmaan, kaksioon. Me ollaan viihdytty erinomaisesti, mitä nyt Niilo saattaa poksua joilekin äänille, mutta ehkä se tottuu vielä.
Niilo kävi 20.3. fysioterapeutti Riina Kellmanilla, joka on myös opiskellut osteopatiaa. Niilolle passasi huomattavasti paremmin jumien aukominen osteopaattisin menetelmin, koska pysyi paremmin paikallaan, ja jopa nautti siitä. Selässä jumeja, sekä rintalihaksessa ja niskassa. Nyt on koira letkeämpi, ja se näkyi eilisissä treeneissä. Voi mahoton sitä vauhtia!
21.3. Oli Matosen viimeinen kurssipäivä OneMind Dogs menetelmistä. Tällä neljännellä kerralla reenattiin putkilta taaksepäin kääntymisiä, japanilaisia, sylivekkejä ja takaaleikkauksia. Tällä kertaa koira jaksoi pitempään, vaikka edelleenkin stressaa muita ihmisiä ja koiria ympärillä. Vaikea treenitilanne siis edelleen meille, mutta joka kerta se työskenteli paremmin.Keppitörkkäisyjä tehtiin myös. Ja vaikka Mato ei ole koskaan nähnytkään keppejä, niin sinne se sujahti heti kolmen kepin verran pelkästään minun liikkeestä. On se jännä juttu. Nyt sitten kovasti opiskellaan opittuja juttuja kotiläksyjen merkeissä.
Nyt jäämme odottelemaan Tornion ja Rovaniemen kisoja, CU!
Kolminkertainen hurraahuuto Niilolle! Hurraa! Viimeinen serti napsahti vuoden ensimmäisestä startista. Onneksi maltoin mieleni ja aloitin kisaamisen vasta nyt, koska koira ei olis aijemmin ollut kisakunnossa. Vihdoinkin!
Kyseessä Pellon kisat 28.2. Tuomarina Lee Gibson GB
Junalla mentiin ja illalla takasi. Palkintojenjakoon ei kerity jäämään :(
Videota ei ole, mutta voin kertoa ettei paljoo naurattanut se rata. Ahtaat estevälit ja tiukkoja kulmia ja ansoja. Mentävä se kuitenki oli, että ihan hyvä fiilis sinällään. Siivekkeet siellä on aika kaameet. Leveyttä piisaa ja tukipuut melkosesti koiran laskeutumisen tiellä. Siivekkeenpyöritykset jäivät siis kököiksi. Tein japanileisen 12 ja 13 väliin joka onnistui molemmilla koirille erinomaisesti. Käytin smantyyppiseen kohtaan japanilaista myös hyppyradalla. Monella tuo kohta kosahti, koska tekivät päällejuoksuna tai välistävetona. Niilohan olisi kaahottanut puomilta suoraa aalle, tai aalta suoraa puomille, mutta pieni äänenkorotus ja intensiivinen tuijotus hypyn taakse toimi ;) Kaikinpuolin hieno rata tehtin. Jaffalla kosahti 7 hypylle, kun en ohjannut. Oli neljäs. Siitä hypäristä ei sitten puhtakaan. Molemmat hyllytti, mutta treeninä sen otinki.
Kisakaverina Jaffa. Niilolle iski edellisenä iltana kovat kivut. Oli ihan vuoteenoma ja vingahti aina jos vahingossa koski tai kulki ohi, koska säikähti että sitä satutettais kipeään paikkaan. En kuitenkaan päässyt perille mistä se olis kipeä. Kuitenkin lähti iloisena ulos ja söi sekä ulosti normaalisti.
Huomattiin että alakulmuri on osittain katki, joten olisiko kipu johtunut siitä? Päivystykseen aika seuraavalle päivälle eikä mitään löytynyt. Hampaasta löytyi niin pieni pala ettei se voinut olla kivun aiheuttaja. Päädyin siihen että se on jumissa, nikamalukko tai muu vastaava, esimerkiski niskassa jota Mato on viimeaikoina kovasti härppinyt. Yritän saada sen kiireesti hoitoon.
Eli Jaffalla oli kisoissa omaa aikaa ja sehän nauttii aina kun saa olla yksin reissussa. Mentiin kaksi agirataa sillä periaatteella että tehdään kontaktit rennonrauhallisesti. Seuraavissa kisoissa sitten otetaan raivolla, koska nää alkaa nyt sujua. Tehtiin taas tuplat! Ekalla radalla sen verta vei kontaktit aikaa että sija 5, mutta toisella radalla tapahtui jotain mitä en ihan hetkeen olisi uskonut.
Radalla oli heti alussa putki/puomi erottelu johon monella kosahti. Itsekin vain ajattelin että Jaffahan valitsee mieluummin putken. Vaan onneksi olin itse eleetön ja vein käskyllä, niin se toimi. Myös keppien leijeröinti toimi, josta olin iloinen. Videolla tosin voi huomata kuinka varmoin ottein otan sen pakkovalssiin, kun koira ihan pysähtyy... heh. Eikä siinä kaikki, unohdin keppien aikana mikä oli seuraava este, ja viimesekunneilla kun olen ohjaamssa koiraa putkeen muitan että aalle vois mennä.
Näistä palasista Jaffa teki toisena lähtijänä kärkituloksen, enkä voinut uskoa korviani kun kuuluttaja kertoi kärkikolmikkoa muutaman koirakon välein. Melkein tuli itku, ja kiitin koiraa vielä toistamiseen sen hyvästä suorituksesta. Sitten jännättiin. Vielä pari koiraa jäljellä, ja kyllä!
Jartsan toinen agiserti, SM nollat kasassa, ja voiton myötä myös MM-karsintanollat. Olen vieläkin aivan ihmeissäni että miten tässä näin kävi? Ei Jaffa ole ikinä voittanut kolmosissa, saati saanut arvokisanollia kasaan. Täytynee täsät alkaa treenaaman :D
Montakohan vuotta mää olen juoksumatosta haaveillut? Ainakin niin kauan kuin Niilo on mulla ollut, koska se on aina peitsannut. Peitsaa remmissä ja laukka vapaana. Nykyään ehkä joitain raviaskelia havaittavissa, mutta ei niin paljon että kroppa vois paremmin.
Niinpä eräänä päivänä käytin 2h netissä surffaillen ja 3 päivää myöhemmin olin juokumaton onnellinen omistaja. Testailuun meni yks lenkkimakkara, ja muuten olenkin juoksuttanut palkatta, koska se vain sekoitti rytmiä eikä meno ollut rentoa siinä vaiheessa kun nopeutta lisättiin.
Myös Matosen ongelma on juurikin tuo peitsaus. Lenkillä se vaan pomppii menemään, ja remmissä kiskoo. Luojankiitos saisn sen matolla ravaamaan. Pitäisi käyttää fyssarilla hierottavana.
2.2. Laatuaikaa Matosen kanssa koirauimalassa. Vuosi sitten käytiin allaspuolella sillä periaatteella että Mato menee jos menee. Oli sillon vielä uintikokematon, mutta nyt kun ollaan koko kesä uitu niin voitte vaan arvata mitä se sano ku näki pallon lentävän? Aluks tietty vähän arkaili, mutta ei parsoneitten lailla ottanut paniikkikohtauista ja takapakkia. Ihanan rento pikkupaimen tekee kun käsketään ♥ Dinolle ja Oonalle kiitos seurasta!
On se Matonenkin aksannut. ollaan päästy muutaman kerran isompan halliin treenaamaan, ja siellä koiruus onkin yllättänyt irtoamistaidoillaan. Taskilassa se vaan tulee käteen ja kiljuu.
.jpg)
