Häiriötekijät

Torstain ohjatut meni vähän niin ja näin.

Kun tehtiin pieniä oätkiä radasta, Jaffa ei meinannu millään keskittyä, vaan hajut ja muut koirat oli paljon kiinnostavampia. Se siis ei pysty reenaamaan, jos muutkin reenaa yhtäaikaa. Lähtee joko perään, tai muutenvaan pysähtyy radala nuuskimaan esteitä. Saan sen kyllä tosi hyvin käsketyä takasi jos karkaa muiden luokse, eli ei tarvi juosta perään. Kontaktin koiraan saan vain odpttamalla, että se muistaa missä mennään/mihin jäätiin. Kutsu huutoja se ei ota kuuleviin korviinsa, mutta nami auttaa...joskus.

Loppureeneistä päästiin sitten yksin kentälle surittamaan rataa. Meni kyllä hirmu hyvin, ja saatiin ryhmän ainoa nolla vaikka rata oliki aika lälly :P Ohjaus oli vähä niin ja näin, mutta koira oli nopea. Radalla oli siis eka kertaa keinu, jossa joudun vielä palkkaamaan, kun keinu laskeutuu, mutta olen tyytyväinen siihen että Jaffa ei enää pelkää römähdytä :)

NaksNaks

Niilo kasvaa silmissä, ja poika onkin jo reilu 10vk vanha :)

Lauantaina käveltiiin Niilon kanssa Jennan ja Ramin luokse, joka osoittautu Niilon pisimmäksi lenkiksi! öö..vajaa 3km? Kauan siinä kesti kun jokaista lehteä ja oksaa piti jäädä haistelemaan. Kuitenkin kannoin Niiloa vajaa puolet matkasta repussa kun meinasi pojalle tulla vilu.

Ramin suhtautu niiloon ihan hyvin. Niiloolisi haluut painileikkejä, mutta Rami ei pitänyt ajatuksesta.

Sisällä otettiin muutama seisotuskuva, ja naksuteltiin Niilolle niitä sen kahta temppua: "istu" ja "maahan". Osaa molemmat tosi hyvin käskystä, ja maahan menossa joskus jopa laittaa pään maahan. Jenna kokeneempana hallitsee naksuttelun paremmin kuin minä, mutta otimpa sitten ja opetin vielä samana iltana Niilolle pyörimisen vasempaan käskyllä "pyöri" tarvitsee vielä ihan minisen käsiliikkeen, joskus :P

Maanantaina pyöräilin operoimaan Ramin turkkia. Mullahan ei ole minkäänlaista kokemusta muista kuin parsoneista, ja jälki oli sen mukainen :D reilu 3 tuntia siinä vierähti kun poika oli aikalailla kalju, mutta minusta lopputulos oli aikalailla...snautseri. Niinno, seuraavana päivänä ei paljon kättä liikuteltu :'D

Olen kuumeisesti miettinyt miten opetan Niilolle sivulle tulon, ja löysin tällaisen videon. Tähän siis pyrimme, mutta eilen vasta naksuttelimme ensimmäistä vaihetta, eli purkin päällä seisomista. Niilo tajusi sen meilkeinpä heti, sis sen että tassut pitää laittaa purkin päälle, mutta vasta loppuvaiheessa tajusi että myös takajalat täytyy olla suorassa :D

Tämän päivän tavoitteena oli, että Niilo liikuttaisi takajalkoja sivulle. Ja päästiinhän me peräti viiteen peräkkäiseen sivuliikkeeseen! Ensin mulla oli vähän ongelmia, koska Niilo tuppaa verenhimoisesti seuraaman namikättä, ja kädetkän siinä lopuksi verillä olivatkin (enskerralla hanskat). Mutta sain sen liikkeelle liikkumalla itse, jolloin se pyri aina eteeni. Pyrkiin kuitenkin siihen että olisin pailkaalni, ja kyllähän se sitten muutamia askelia älysi ottaa :) Hyvä me! huomenna reenaillaan lisää...

Koulutuspäivä

KAS kärjesti koulutuspäivän nuorille, niin olihan se pakko ilmottautua :'D

Kävi aika hyvä säkä, ku mun lisäks oli vaan yks "nuori" käppänänsä kanssa, nii eipä tarvinu paljo odotella.

Tätä me käytiin koko 1 ja ½ tuntia läpi, ja perusteellisesti käytinki.

En nyt jaksa alkaa selostaan sen kummemmin, muutaku että lopuksi kun tämä vedettiin läpi, niin melkein nolla saatiin! se ainoa vitonen tuli ylläripylläri aalta -.-

Jaffa malttoi pitää pään kylmänä kun toiset suoritti rataa, ja palkkasinkin sitä hyvästä käytöksestä.

Oli tosi hauska päivä, ja musta tuntuu että opin jopa aivan liikaakin eri ohjaus menetelmiä, mitä ei itselle olis tullu pieneen mieleenkään tehdä erilaisissa kohdissa.

Olin aivan yllättynyt siitä kuinka Jaffa irtosi 3 putkeen, sekä 9,10,11 kohdat upeasti, kun koutsi sen minulle todisti xd

Päivän jälkeen Jaffa sai possunkorvia, kun jakosoi koko tuon ajan keskittyä, ja pitää vauhtia yllä :)

Huigea nolla

Eiliset ohjatut reenit serti-areenalla meni aivan nappiin! Rata oli helppo, mutta vauhtia oli ihan sikana! Saatiinpahan reenattua iroomista. Me siis vedettiin tämä rata nollana...pitkästä aikaa :)
Eka kerta siis meni nappiin, mutta toisella kerralla ei aivan niin nappiin, koska vaihdoin ohjaustyyliä niin, etten valssannut neloelta vitoselle, vaan takaaleikkasin 7 putken. Menihän se ihan hyvin, mutta jouduin enemmän saattamaan putkelle. Vauhtiakaan ei ollut yhtään niin paljo ku eka kerralla. Pahin oli 10 jälkeen, jossa pysähty haisteleen -.- niin ja se yritti kipolle joka oli radan lopussa. Kuitenki saatiin rata tehtyä loppuun asti.
Luulen että jaffa oli tokakerrlla jo niin poikki, koska orotellessa otettiin paljon yksittäisiä esteitä.

A, on se meidän suurin brobleema. Jaffa ei ole vielä löytänyt sitä rytmiä alas laskeutuessaan, vaan aina se ryömii, ja rruttaa ja loikkii millon mitenki. Kuitenki eilen tehtiin niin monta toistoa, että sai pysymään ittensä siinä 2on/off asennossa.
Keppejä kokeiltiin myös, ja ehkä 2/10 meni nappiin -.- voi hyvää päivää. mutta vähä mua huvitti ku Jaffa meni välillä omiin maailmoihinsa suorituksen aikana, ja ku se sitte jossain kohassa jätti kepin välistä, niin se ikään ku heräs, ja palas ite suorittamaa sen kepin ::D mutta joillain kerroilla hajut kiinnosti enemmän...

vihdoin agia

Siitä on nyt 2 viikkoa kun viimeksi ollaan treenailtu Jaffan kanssa! Ei edes kotipihalla ollaa mitään otettu. Tuo Niilo vie tällä hetkellä kaiken energian, että hyvä jos edes muistaa viedä Jaffan lenkille.

Tänään sitten oli ne ohjatut teenit Serti-areenalla. Kylmä oli ja pakokaasun valtaamassa hallissa piti yrittää hengittääkin :o

ns. kirjainharjoituksessa ei sinäns mitään ongelmia ollut, mutta tuo Jaffan lemppari eli A vetää sitä aina puoleensa.

Eli siis kun piti menä E niin jaffa meni puomille -.- Ja ne puomin alastulot G, ei hyvä ei hyvä....vaikka kuinka me näitä reenataan niin ei! heti jos on vähänkään jyrkkä aa, niin se tekee juoksuna vaikka hidastaakin.

ns. numeroharjoituksessa vaikeutena oli taas tuo aan houkutus heti lähdössä kun piti mennä putkeen 2. muutaman toiston ja eri ohjaustekniikoiden jälkeen se onnistui, ja loppurata meni moitteetta :)

Tuo muutaman viikon tauko taisi tehdä Jaffan vauhtiinkin ihmeitä ;D

Ostin muuten erkkarista sellasen "agi parson" merkin joka nyt kukoistaa treeniliivissä :P

--------------------------

Niilon kanssa renataan naksua. Muutaman päivän ajan ollaan keskitytty vain istumiseen, ja sitä kautta paikalla oloon. Pitkitän naksuaikaa ja astun askeleita taakse. Joskus osaa hyvin keskittyä, mutta joskus jos kinkku ei niinkään kiinnosta niin maassa olevat hajut on mielenkiitosempia. Myös Jaffa tuppautuu häiritsemään joskus.....

Hihnakin on Niilolle aivan uusi juttu. Ei se vielä tajua sen ideaa :D riuhtoo mielipuolisesti että narun sais kaulasta pois, mutta panta on jo konkin verran käytetty :)

Erkkari reissu

Tämäpä tarina alkaa lauantai aamusta, kun lähdimme ajamaan kohti Viitasaarta. Niilon jätimme äitinsä luokse hoitoon.
Matka meni yllättävän nopeasti, ja yhden maissa olimmekin perillä Jonnan ja parson Veetin luona. Minä ja Jaffa siis jäimme Viitasaareen, ja muu lauma suunnisti Jyväskylään.
Kohtaaminen koirien kanssa suunnitelmista huolimatta meni niinkuin samanikäisillä uroksilla kuuluukin mennä :D Lenkillä kuitenkin

uskallettiin päästämään Jaffa ja Veeti irti, mutta yhteenhän ne ottivan, ja pahastikkin, mutta naarmuitta. Tämäkin sota sytty kun Jaffalla oli Veetin rakas lelu.
Jaffaahan en ollut siistinyt näyttelyä varten, vaan Jonnan kanssa yritettiin Jaffa siistiä ylimääräisitä törrättävistä karvoista. Kovasti se taas kerran pisti vastaan, mutta olihan se itselle helpompaa kun joku oli pitelemässä :D Hännän pyöristyskin onnistui...jotenkin.
Veeti ja Jaffa ovat siis serkuksia, ja sen kyllä huomaa, kun ei kuvista menaa erottaa kumpi on kumpi...

tässä näkyy kuinka koirat varoivat katsekontaktia...

----------------------------------------------
Viiden maissa sunnuntaina lähdimme ajamaan kohti Jyväskylää, josta hyppäsimme jonnan ja veetin kanssa meidän autoon kohti Hyvinkäätä, ja parsoneiden erkkaria.
Näyttely paikalla oli tooosi kylmä! reilusti pakkasen puolella, eikä oloa helpottunut kylmässä Aptus hallissakaan. Kuitenkin ihmis ja koirapaljous lämmiti tunnelman kattoon =) parsoneita olikin ilmoittautunut yli 200 joka on tietääkseni ennätys!

Meidämän tuomarina toimi Karen Rimer Iso Britanniasta. Hän ei kovin herkästi erejä jaellut, mutta Jaffalle sellasen antoi. Täsä arvostelu: Hyvä päänmuoto~oikea purenta~tummat silmät~kivat pienet/sirot jalat~hyvä karkea karva~spannattavissa.

Avoimessa luokassa 24 koiraa.

Avoimen luokan kilpailuluokassa oli monta menestynyttä koiraa. Siinä kun sitten seisotin Jaffaa, niin katsoin kuinka tuomari tuli kohti ja ojensi kätensä. (tässävaiheessa ajattelin että siinä oli erkkari meidäosalta)Yhtäkkiä tuomari nostikin sormen pystyyn, joka tarkoittikin ykköstä! Ensin en meinannut uskoa sitä todeksi, jaolinkin pienoisessa shokissa :O Jaffa siis tässävaiheessa AVK1 eli päihitti

Meidänhän piti sitten jäädä odottelemaan parasuros kehää. odotellessa pääsin juttelemaan kasvattaja Anjan kanssa, jota siis en koskaan aijemmin olekaan nähnyt :)

Muutaman tunnin kuvailimme jonan kanssa koiria, ja sitten se H hetki lähestyikin.

PU-kehässä oli todella monta urosta, ja heti alkuun tuomari valitsi meidät jatkoon :O kuvitelkaa!

Loput jatkoonpäässett olivat jo muotovalioita, eli tiesin että sieltä se serti tulee, oli sijoitus mikä hyvänsä! Viimeiset ravaukset, ja eiköhän pitänyt tämänkin sitten epäonistua. remmi jäi jotenkin hankalasti kaulaan, niin liikket jäivät hyppelyksi.

Tuomari sitten sijoitti meidät neljänneksi, ja se SRTI <3>

Erkkariin lähdimme lähinnä siksi että Jaffa pääsisi urosluetteloon, mutta paremmin kävi. eipähän ollut mikään turha reissu.

Iso kiitos Jonnalle & Veetille mahtavasta seurasta <3

Treenaamisen makua

Tuo meidän Niilo on sitten luttana tapaus <3>

Mitään en ole Niilolle juurikaan opetellut, lähinnä totuteltu arkeen, ja antanut sen olla pentu =)

Niilo on todella perso ruoalle, ja varsinkin kun makkaraa on kädessä, pitää varoa sormia.

Tänään Jenna tuli katsomaan Niiloa ja tietysti kuvailemaan. Sain siinä samalla sitten sen seisotuskuvan. Huom: vilkasta koiraa ei paljon seisotella, ja sen on kuva mukainenkin...

Tässä Niilo siis 7vk 3pv

Jenna myöskin neuvoi minua naksuttimen käytössö, ja ehdollistikin Niilolle naksua yhden kinkunsiivun verran. Jotenkin jo tuntui että loppuakohden se jopa odotti naksua, tai sitten se oli vain toiveunta :D

Tässä vielä jotain aivan käsittämättömän mahtavaa materiaalia ©Jenna